Olen viettänyt valtaosan lomastani Saimaan vesistön rannalla. Järvimaisemaa ei kyllästy katselemaan. Me suomalaiset olemme ylpeitä tuhansista järvistämme ja laajoista vesistöistämme, mutta osaammeko pitää niistä riittävää huolta? Tätä olen usein miettinyt alati vaihtuvaa vedenpintaa ihastellessani.
Omaan kesääni kuuluu joka vuosi luontomatkailua ja kulttuuritapahtumia eri puolilla Suomea. Kotimaan matkailun ennustettiin nousevan pysyväksi trendiksi, kun suomalaiset löysivät korona-aikaan – osittain pakotettuna – oman maan matkakohteet uudella tavalla. Nyt ihmiset ovat kuitenkin palanneet lentokentille ja mainostauluissa vilkkuvat Etelä-Euroopan aurinkomatkat.
Tulevana lauantaina juhlitaan kouluvuoden päättymistä. Päivä on erityinen etenkin lukion ja ammatillisen koulutuksen päättäville nuorille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa ja saavat käteen tutkinnon. Takana on pitkä opintie. Nyt koko maailma on avoin!
Ilmastokriisi ja luontokato kietoutuvat tiukasti toisiinsa. Ilmaston kuumeneminen kiihdyttää luontokatoa. Luonto taas sopeutuu muuttuvaan ilmastoon sitä paremmin, mitä monimuotoisempi se on.
Vihreä tai puhdas siirtymä eli irtautuminen fossiilisista on välttämätöntä päästöjen vähentämiseksi. Se on kuitenkin tehtävä tavalla, jolla ei ruokita luontokatoa. Siirtymä ei ole vihreä, jos se heikentää luonnontilaa eikä puhdas, jos se likaa vesistöjämme.
Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Siihen liittyvät kiinteästi sananvapaus, oikeusvaltio ja tasa-arvo. Näitä arvoja, joita olemme tottuneet pitämään itsestäänselvyyksinä länsimaisissa demokratioissa, haastetaan nyt monesta suunnasta.
Elämme vaihtoehdottoman talouspolitiikan aikakautta. Leikkaukset sosiaaliturvaan ovat välttämättömiä, sanoo sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen. Leikkaukset kulttuuriin ovat välttämättömiä, sanoo tuore kulttuuriministeri Talvitie. Sama viesti on kuultu pääministeri Orpon suusta lukemattomia kertoja.
Luomutuotannon hyödyt ovat kiistattomia. Torjunta-aineiden ja keinotekoisten lannoitteiden välttäminen edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa ekosysteemien tilaa. Ravinteiden kierrätys ja biologinen typensidonta parantavat maaperän rakennetta ja vähentävät vesistöjen rehevöitymistä. Uudistavalla viljelyllä saadaan sidottua hiiltä maaperään. Luomueläimillä on luonnollisemmat elinolot ja enemmän tilaa, jolloin eläinten hyvinvointi paranee.
Suomen terveydenhoitojärjestelmä perustuu laadukkaisiin julkisiin palveluihin ja kaikkien mahdollisuuteen saada hoitoa yhdenvertaisesti. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän poliittisen taistelun tulos.
Suomalainen elävä kulttuuri on aina ollut tärkeä osa kansamme hengissä pysymistä. Kulttuuriperinnön kautta välittyy tähän päivään tarinoita, merkityksiä ja tottumuksia, joista tunnistamme itsemme ja joista kasvaa juuremme. Kulttuuriperintö ympäröi meitä kaupungeissa ja taajamissa, luonnonmaisemissa ja arkeologisissa kohteissa.
Metsässä yhdistyy monta asiaa. Se tuo taloudellista ja henkistä hyvinvointia. Se on elinympäristö lukuisille eliölajeille. Metsät sitovat ja varastoivat hiiltä ilmakehästä. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta. Metsillä ja niiden käsittelyllä on iso vaikutus vesistöihin.