Luonnon monimuotoisuus hupenee tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmislajin historiassa. Samalla vaurautta on enemmän kuin koskaan. Luontokadolla on uhkaavia seurauksia ihmisten terveyteen, elinkeinoihin ja talouteen. Näin voi tiivistää professori Partha Dasguptan viime vuonna julkaiseman raportin.
Venäjän julma hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa jo seitsemättä kuukautta. Sen aikana tuhannet ovat menettäneet henkensä ja miljoonat joutuneet pakenemaan maasta. Iskut siviilejä kohtaan ovat tällä viikolla kiihtyneet.
Kun hätä on suuri, on avun oltava lähellä. Siksi pelastuspalvelut ovat yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä palveluista. Pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat auttavat ihmisiä vuoden jokaisena päivänä esimerkiksi onnettomuuksissa, tulipaloissa ja myrskyissä. Pelastustoimen tehtäviin kuuluu myös ensihoitoa ja ympäristövahinkojen torjuntaa.
Suomen Nato-keskustelu on tänä keväänä keskittynyt ennen kaikkea sotilaalliseen turvaan. Sitä jäsenyys Suomelle antaakin. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet jäsenyyden muut vaikutukset. Turvallisuus on paljon muutakin kuin aseellista toimintaa.
Poikkeukselliset helteet ovat koetelleet eteläistä Eurooppaa viime päivinä. Lämpötila on noussut yli 40 asteen, vaikka kesä on vasta alussa. Pahimmillaan kuumuus voi olla kohtalokasta. Esimerkiksi vuonna 2003 helleaallot aiheuttivat Länsi-Euroopassa kymmeniä tuhansia ennenaikaisia kuolemia.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut maailmaa. Elämme nyt uudenlaista aikaa, jonka vaikutukset heijastuvat monella tapaa Itä-Suomeen.
Turvallisuusympäristömme on muuttunut tänä keväänä merkittävästi. Sen myötä riski erilaisiin häiriötilanteisiin, mukaan lukien vieraan valtion vihamieliset vaikuttamisyritykset, on kohonnut.
Valtaosa kotimaan koronarajoituksista on purettu ja useissa työpaikoissa on palattu samassa tahdissa kotikonttorilta toimistolle normaalien rutiinien pariin. Moni etätöihin oppinut on jäänyt miettimään, miten etätöitä voisi jatkaa myös tulevaisuudessa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt näkyväksi, miten vahvasti olemme edelleen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Öljyn hinnannousu tuntuu niin bensapumpulla kuin monen kodin lämmityslaskussa.
Kriisin keskellä yhä useampi on ymmärtänyt, että puhtaaseen energiaan siirtyminen kannattaa paitsi ilmaston, myös maamme energiaomavaraisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Hajautettu, puhtaaseen ja kotimaiseen kestävästi tuotettuun energiaan perustuva järjestelmä kestää paremmin kriisejä.
Viime torstaina heräsimme aikaan, jota kukaan ei olisi toivonut näkevänsä. Putinin Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopassa alkoi julma sota. Koko maanosan turvallisuus on muuttunut merkittävällä tavalla.
On ihailtavaa, miten voimakkaasti suomalaiset ja koko maailma ovat nousseet puolustamaan Ukrainaa. Olen ministerinä ollut lukuisissa EU-kokousten neuvotteluissa. Koskaan aiemmin en ole nähnyt kokouspöydissä tällaista yhtenäisyyttä.