Olemme jälleen saaneet lukea uutisia siitä, mitä maapallon kuumentuminen aiheuttaa. Lämpöennätykset ovat rikkoutuneet maalla ja merellä, voimistuneet sään ääri-ilmiöt ovat lisänneet rajuilmoja, tulvia, kuivuutta ja metsäpaloja.
Usein peräänkuulutettua poliittista arvokeskustelua käydään nyt ahkerasti. Sitä käydään niin mediassa, torikahviloissa kuin somessakin.
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, kun yhä useampi laji uhkaa kadota ja aiemmin yleiset lajit vähenevät.
Hallitustunnustelija Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille vaalien jälkeen laajan joukon hallituksen muodostamiseen liittyviä kysymyksiä. Oli hienoa huomata, että Orpo kysyi puolueiden kantoja myös suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuuden parantamiseen.
Hallitusten välinen ilmastopaneeli julkaisi viime viikolla vakavan raportin. Aikaikkuna ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi on umpeutumassa. Mitä voimakkaampaa lämpeneminen on, sitä vakavampia ovat seuraukset luonnolle, yhteiskuntien vakaudelle ja turvallisuudelle.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuosi sitten ja sodan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maailmaan. Suomessa sodan seuraukset osuvat koviten Itä-Suomeen. Yhteydet rajan yli ovat katkenneet niin kaupankäynnissä, matkailussa kuin kehittämistyössä. Se tuntuu yritysten ja ihmisten arjessa.
Suomessa väestö ikääntyy ja tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Meille muuttavia ei kuitenkaan pidä nähdä vain työvoimana, vaan erilaisista kulttuureista tulevina ihmisinä ja perheinä, jotka haluavat rakentaa elämäänsä tänne. Siksi on varmistettava, että kotoutuminen ja kotouttaminen sujuvat hyvin.
Vuoden lopulla saimme huonoja uutisia. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiemme hiilinielu on pienentynyt niin paljon, että maankäyttösektorista on kokonaisuudessaan tullut päästölähde. Metsät sitovat ilmakehästä vähemmän hiiltä kuin sitä vapautuu ilmaan muusta maankäytöstä.
Suomalaisten turvallisuuden tunne on ollut viime aikoina koetuksella. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seurannut hintojen nousu aiheuttavat ymmärrettävästi huolta.
Luonnon monimuotoisuus hupenee tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmislajin historiassa. Samalla vaurautta on enemmän kuin koskaan. Luontokadolla on uhkaavia seurauksia ihmisten terveyteen, elinkeinoihin ja talouteen. Näin voi tiivistää professori Partha Dasguptan viime vuonna julkaiseman raportin.