Valtaosa kotimaan koronarajoituksista on purettu ja useissa työpaikoissa on palattu samassa tahdissa kotikonttorilta toimistolle normaalien rutiinien pariin. Moni etätöihin oppinut on jäänyt miettimään, miten etätöitä voisi jatkaa myös tulevaisuudessa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt näkyväksi, miten vahvasti olemme edelleen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Öljyn hinnannousu tuntuu niin bensapumpulla kuin monen kodin lämmityslaskussa.
Kriisin keskellä yhä useampi on ymmärtänyt, että puhtaaseen energiaan siirtyminen kannattaa paitsi ilmaston, myös maamme energiaomavaraisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Hajautettu, puhtaaseen ja kotimaiseen kestävästi tuotettuun energiaan perustuva järjestelmä kestää paremmin kriisejä.
Viime torstaina heräsimme aikaan, jota kukaan ei olisi toivonut näkevänsä. Putinin Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopassa alkoi julma sota. Koko maanosan turvallisuus on muuttunut merkittävällä tavalla.
On ihailtavaa, miten voimakkaasti suomalaiset ja koko maailma ovat nousseet puolustamaan Ukrainaa. Olen ministerinä ollut lukuisissa EU-kokousten neuvotteluissa. Koskaan aiemmin en ole nähnyt kokouspöydissä tällaista yhtenäisyyttä.
112-päivä on vuosittain 11.2. ympäri Eurooppaa vietettävä hätänumeropäivä. Päivän tarkoituksena on tehdä tunnetuksi yleistä hätänumeroa 112, joka on sama kaikissa Euroopan maissa. Vuonna 2022 päivää vietetään teemalla ”Turvallisuuden tunne tehdään yhdessä”. 112-päivää koordinoi Hätäkeskuslaitos ja sisäministerinä minulla on ilo ja kunnia toimia tämän vuoden 112-päivän suojelijana.
Suomalaisen maatalouden kannattavuus ja monen viljelijän jaksaminen on ollut koetuksella jo pitkään. Huonon satovuoden ja nousseiden tuotantokustannusten vuoksi ala on tällä hetkellä vaikeammassa tilanteessa kuin aikoihin, ja moni viljelijä miettii, miten selviää kesään asti.
Sisäministeriön kunnianhimoinen tavoite on, että turvallisuustoimijoiden hiilijalanjälki on 75 % vähemmän vuonna 2035 kuin mitä se oli vuonna 2018. Tavoitteeseen pyritään välitavoitteen kautta vähentämällä päästöjä ensin 50 % vuoteen 2027 mennessä.
Ensimmäiset aluevaalit käydään poikkeuksellisissa oloissa. Koronatilanne vaikeuttaa jälleen vaalityötä. Harva olisi kuntavaalien aikaan uskonut, että vielä seuraavatkin vaalit käydään pandemia-aikana.
Suomen kaikista metsäluontotyypeistä kolme neljästä on uhanalaisia.
Uhanalaisista lajeistamme joka kolmas elää ensisijaisesti metsässä.
Suurin yksittäinen syy suomalaisen luonnon lajien häviämiseen on vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen, metsätalous yleensä ja lahopuiden väheneminen sekä metsien puulajisuhteiden muutokset.
Parhaillaan Skotlannin Glasgow’ssa on käynnissä vuosittaiset YK:n ilmastoneuvottelut. Tämän vuoden neuvotteluja voi syyllä kutsua historian suurimmiksi: rekisteröityjä osallistujia on noin 40 000, joka on kaikkien aikojen ennätys. Puhujien listalla on sellaisia nimiä kuin Barack Obama, Angela Merkel ja Leonardo DiCaprio.
Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet käänteentekeviä suomalaisessa luonto- ja ilmastopolitiikassa. Ympäristön tila on noussut aivan uudella tavalla politiikan keskiöön. On korkea aikakin, sillä ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat jo koko planeettamme tulevaisuutta.