Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen vaati toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, hakkuumäärien rajoittamiseksi ja kaivoslain tiukentamiseksi puheessaan Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä 17.11.2018.
Hyvä valtuuskunta, hyvät vihreät,
Luonnonvarapolitiikka on kokenut uuden tulemisen. Metsien käyttö ja kaivokset puhuttavat. Ympäristö- ja talousarvot ovat paikoitellen törmäyskurssilla ja sosiaalinen kestävyyskin askarruttaa.
Metsät ovat aina olleet tärkeitä meille suomalaisille. Ne ovat hyvinvointimme lähde, niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Ne ovat myös suomalaisen luonnon monimuotoisuuden linnake.
Eduskunnan Love Saimaa –ryhmä järjestäytyi tänään. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti kansanedustaja Kaj Turunen (kok). Johtokuntaan valittiin Turusen lisäksi kansanedustajat Krista Mikkonen varapuheenjohtajaksi (vihr), Matti Semi (vas), Antero Laukkanen (kd), Anneli Kiljunen (sdp), Ari Torniainen (kesk) ja Jani Mäkelä (ps). Johtokuntaan valittiin virkamiesedustajaksi ja sihteeriksi Ville Virkkunen.
Eduskunnan Love Saimaa -ryhmä iloitsee laaja-alaisesta yhteistyöstä Saimaan alueen puolesta. Love Saimaa -ryhmä yhtyy Etelä-Savon maakuntahallituksen kannanottoon siitä, että keskeisten vesireittien ja arvokkaiden luontoympäristöjen lähistölle kaavailtu avolouhos on ilmeinen riski Saimaan matkailuelinkeinoille ja luontoarvoille.
Suomen löperö kaivoslainsäädäntö suorastaan yllyttää mineraalivarojen ryöstökäyttöön. Kuka tahansa voi varata minkä alueen tahansa malminetsintään pelkällä ilmoituksella.
Jos arvokasta mineraalia löytyy, löytäjä saa sen pitää ilman kummempia korvauksia. Ei ihme, että Suomi kiinnostaa ulkomaisia kaivosyhtiöitä.
Suomen kaivoslainsäädäntö on löperö. Se suorastaan yllyttää mineraalivarojen ryöstökäyttöön. Meiltä puuttuu kaivosvero eikä yhtiöiltä vaadita käyttöoikeuskorvauksia. Minkä tahansa alueen voi varata malminetsintään ilman maanomistajan lupaa. Ei siis ihme, että Suomi kiinnostaa ulkomaisia kaivosyhtiöitä.
Kaivosteollisuutta tarvitaan, mutta sille ei pidä uhrata mitä tahansa. Jokaisella kaivoksella on haittavaikutuksia, joita tulee tarkoin punnita sen hyötyihin. Kaivosten työllisyysvaikutukset ovat väliaikaisia, kun taas luontoarvot ovat pysyviä.
Karjalainen piti pääkirjoituksessaan (20.7.) vastuuttomana uhkakuvien lietsontaa. Vastuuttomampana pidän pääkirjoituksen naiivia kuvaa Heinäveden grafiittikaivoshankkeesta.
Suomen kaivoslainsäädäntö on löperö, jopa Keniassa on tiukempi. Lainsäädäntömme suorastaan yllyttää mineraalivarojen ryöstökäyttöön.
“Neljättä kertaa ei tule”, sanoi Talvivaaran kaivosyhtiön toimitusjohtaja Natunen viime marraskuussa, kun kipsisakka-allas vuoti edellisen kerran. Sellainen kuitenkin tuli.