Kaivoslaki vaatii pikaista muutosta

Suomen löperö kaivoslainsäädäntö suorastaan yllyttää mineraalivarojen ryöstökäyttöön. Kuka tahansa voi varata minkä alueen tahansa malminetsintään pelkällä ilmoituksella.

 

Jos arvokasta mineraalia löytyy, löytäjä saa sen pitää ilman kummempia korvauksia. Ei ihme, että Suomi kiinnostaa ulkomaisia kaivosyhtiöitä.

 

Kaivosteollisuutta tarvitaan, mutta sille ei pidä uhrata mitä tahansa. Jokaisella kaivoksella on haittavaikutuksia, joita tulee tarkoin punnita sen hyötyihin. Kaivosten työllisyysvaikutukset ovat väliaikaisia, kun taas luontoarvot ovat pysyviä.

 

Yhtiöiden voimakkaan verosuunnittelun takia niiden verotuloista jää Suomeen Finnwatchin arvion mukaan vain 2,4 prosenttia malmien arvosta. Käytäntö on osoittanut jälkihoidon kaatuvan usein veronmaksajien niskaan.

 

Tuorein esimerkki on Nivalassa kanadalaisen kaivosyhtiön hakeuduttua konkurssiin. Samanaikaisesti yhtiöt nauttivat alennetusta sähköverosta ja julkisella rahalla heitä varten rakennetusta infrastruktuurista.

 

Ulkomaisten kaivosyhtiöiden ylivallan estämiseksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunta – hallituksen edustajat mukaan lukien – ehdotti kaivoslain pikaista tiukentamista ennen Ceta-kauppasopimuksen voimaantuloa. Uhkana on, että Cetan investointisuojajärjestelmän vuoksi joudumme suuriin korvausvastuisiin täällä toimiville kanadalaisille kaivosyhtiöille, jos tiukennamme omaa ympäristölainsäädäntöämme.

 

Kaivoslaki vaatii pikaisesti laajempaakin korjaamista. Tarvitaan louhintamäärään perustuva kaivosvero. Se estää veronkiertoa, kannustaa aloittamaan toiminnan vasta kyllin rikkaissa esiintymissä ja vähentää jätteen määrää.

 

Löytäjä saa pitää -periaatteesta pitää luopua. Kallioperämme uusiutumattomat mineraalivarat kuuluvat valtiolle. Yhteiskunta voisi sallia niiden käytön riittävää korvausta vastaan, jos lupaehdot täyttyvät.

 

Kunnilla tulee olla yksiselitteinen oikeus kieltää malminetsintä ja kaivostoiminta alueellaan perustellusta syystä, esimerkiksi sen uhatessa alueen muiden elinkeinoja. Myös maanomistajalla on oltava sananvaltaa. Etsintää ei pidä sallia luonnonsuojelualueilla.

 

Kaivoslakiin tarvitaan vesilain kaltainen intressivertailu. Siinä punnittaisiin toiminnan kokonaishaittoja ja -hyötyjä yhteiskunnalle huomioiden muut elinkeinot, ympäristö ja kaivostoiminnan kesto. Luvan myöntämiseksi hankkeen hyödyn tulee olla huomattava menetyksiin verrattuna.

 

Krista Mikkonen
Heli Järvinen
Vihreiden kansanedustajia

Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 2.8.2018