Olisi vaikeaa kuvitella Suomea ilman järjestötoimintaa. Meistä suomalaisista 43 prosenttia toimii vapaaehtoisina yli sadassa tuhannessa yhdistyksessä. Ne tarjoavat vertaistukea, tuottavat tietoa, vaikuttavat ja neuvovat. Niiden tekemä työ koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. Ne ylläpitävät retkipaikkoja, uimarantoja ja kylätaloja. Ne saavat meidät liikkumaan, laulamaan ja leipomaan.
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen on otettava seuraavan hallituksen tavoitteeksi, vaatii Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen. Seuraavan hallituksen on myös selvitettävä, kannattaisiko yhdistys- ja kansalaistoimintaa koskeva lainsäädäntö koota yhteen yhdeksi vapaaehtoistoiminnan puitelaiksi. Mikkonen julkaisi kuuden kohdan listan järjestötoiminnan tukemiseksi.
Olisi vaikeaa kuvitella Suomea ilman vertais- ja vapaaehtoistoimintaa.
Vapaaehtoiset toimivat yli sadassa tuhannessa yhdistyksessä, jotka koskettavat tavalla tai toisella jokaista suomalaista. He ylläpitävät retkipaikkoja, uimarantoja ja kylätaloja. He tarjoavat vertaistukea, tuottavat tietoa, vaikuttavat ja neuvovat.
Meistä huima määrä, 43 prosenttia, tekee vapaaehtoistyötä. Ei ihme, sillä vapaaehtoistyö lisää tutkitusti tekijöidensä hyvinvointia. Silti monella yhdistyksellä on puutetta aktiiveista.
Arvoisa puhemies! Hyvät kuulijat!
Ensinnäkin suuri kiitos tästä laista. Tätä lakiahan on odotettu todella pitkään, ja esimerkiksi kunnissa on paljon asetettu toiveita tämän lain suhteen siitä, että nyt hankinnoissa voisi selkeämmin painottaa erilaisia asioita kuin pelkkää hintaa. Vaikka nykyinenkin laki on sen mahdollistanut, niin se on koettu erittäin vaikeaksi.
Yksitoista vihreiden kansanedustajaa jätti torstaina 14.4.2016 kirjallisen kysymyksen rahankeräyslupien käsittelyn pahasta ruuhkautumisesta. Poliisin internet-sivujen mukaan hakemusten käsittelyaika poliisihallituksen arpajaishallinnossa on keskimäärin jopa 5–6 kuukautta. Aloitteessa olivat Krista Mikkosen lisäksi entiset kehitysministerit Satu Hassi ja Pekka Haavisto sekä Hanna Halmeenpää, Heli Järvinen, Emma Kari, Johanna Karimäki, Ville Niinistö, Olli-Poika Parviainen, Antero Vartia ja Ozan Yanar.
Hyvät kuulijat,
järjestöjen toiminta koskettaa meitä kaikkia. Pohjois-Karjalassa on noin 2300 aktiivista järjestöä ja 24% asukkaista osallistuu aktiivisesti jonkun järjestön toimintaan. Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvia on siis neljännes. Väitän kuitenkin, että jokaisen pohjoiskarjalaisen elämään järjestötoiminnalla on vaikutusta.