Järjestöjen tuki otettava mukaan hallitusohjelmaan
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen on otettava seuraavan hallituksen tavoitteeksi, vaatii Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen. Seuraavan hallituksen on myös selvitettävä, kannattaisiko yhdistys- ja kansalaistoimintaa koskeva lainsäädäntö koota yhteen yhdeksi vapaaehtoistoiminnan puitelaiksi. Mikkonen julkaisi kuuden kohdan listan järjestötoiminnan tukemiseksi.
– Miltei puolet suomalaisista osallistuu järjestötoimintaan. Aktiivinen kansalaistoiminta lisää tutkitusti luottamusta ja tekijöidensä hyvinvointia. Siksi on yhteiskunnan kannalta järkevää ja taloudellista tukea vapaaehtoistoimintaa, ja sen tekemisen pitäisi myös olla mahdollista kaikille ihmisille kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Järjestöjen ottaminen mukaan päätöksentekoon nykyistä paremmin parantaisi sekä päätösten laatua että ihmisten hyvinvointia, Mikkonen toteaa.
Mikkonen vaatii, että jos työttömyysturvan aktiivimallia ei saada lakkautettua, vapaaehtoistoiminnassa mukana oleminen missä tahansa rekisteröidyssä yhdistyksessä on hyväksyttävä aktiivisuuden kriteeriksi.
Mikkosen mukaan vapaaehtoistoimintaan liittyvä lainsäädäntö ja toimintatavat eivät tällä hetkellä vastaa ruohonjuuritason toimijoiden tarpeisiin. Iso osa järjestöistä kertoo kohtaavansa ongelmia julkisten avustusten hakemisessa, saamisessa tai raportoinnissa. Lisäksi säännöt vapaaehtoisten palkitsemisessa sekä kulukorvauksissa ovat epäselviä ja monimutkaisia.
– Avustusjärjestelmä on uudistettava yksinkertaisemmaksi yhdessä järjestöjen kanssa, ja rahoituksen hakemiseen ja sähköisten järjestelmien käyttämiseen on tarjottava tukea ja ohjausta. Vapaaehtoistoimijoille pitää voida maksaa kulukorvauksia sekä tarjota kiitokseksi aterioita ja lahjakortteja ilman, että ne rinnastuvat palkkaan tai niistä aiheutuu kohtuutonta byrokratiaa yhdistykselle tai varsinkaan vapaaehtoiselle itselleen, Mikkonen sanoo.
Mikkonen peräänkuuluttaa tarvetta demokratiapoliittiselle selonteolle. Edustuksellisen demokratian haasteet, kansallistoiminnan uudet muodot sekä uudenlaiset kanavat osallistumis- ja vaikuttamiskeinoille antavat syyn demokratiapolitiikan päivittämistä 2020-luvulle. Edellinen selonteko on vuodelta 2014 ja se linjasi tavoitteita 2010-luvulle.
Kansalais- ja järjestötoiminnan tuki hyödyttää koko yhteiskuntaa -avaus kokonaisuudessaan luettavissa linkistä