Kysyin viime kuussa liikenneministeri Anne Berneriltä (kesk.) Pohjois-Karjalan liikenneyhteyksien tulevaisuudesta kirjallisella kysymyksellä. Vaikka vastausta ei ole vielä kuulunut, jo nyt on selvää, että korvaavia liikenneyhteyksiä ei saada ennen junavuorojen loppumista. Viimeiset junavuorot kulkevat maaliskuussa, mutta uudet toimijat aloittaisivat käytännössä vasta ensi vuoden lopussa. Miten liikkuminen tapahtuu huhtikuun ja joulukuun välissä?
Eduskunnassa on nyt mielenkiintoiset ajat, kun väännetään ensi vuoden budjettia. Hallituksen talousarvioesitys tuli julki tänään. Sen käsittely aloitetaan tiistaina ja se jatkuu vielä ensi viikollakin. Luvassa on pitkiä iltoja. Istunnot jatkuvat aamusta iltaan. Tulevina viikkoina tehdään tärkeimmät ensi vuotta koskevat päätökset. Pohjois-Karjalalle talousarvio ei lupaa hyvää. Vahva osaaminen ja hyvät yhteydet ovat maakunnan elinvoiman ehto.
Näitä molempia hallitus haluaa heikentää leikkaamalla rajusti koulutuksesta ja junayhteyksistä.
“Hoidin lapset kotona ja sitten pitkään perhepäivähoitajana hankin perheelle vähän lisätienestiä. Palkka oli todella pieni, miehen palkka riitti mukavaan elämään. Nyt leskenä tilanne onkin aivan toinen. Pienellä eläkkeellä on vaikea tulla toimeen. Kyllä se yllätti, kuinka sain haudata elintason samalla kun hautasin mieheni uurnan.
Onhan se vaikeaa mennä leipäjonoon. Toisaalta hyvähän se on, että saa myös kuun lopulla syödä. Sitä aina ajatteli, että köyhät on vain laiskoja vätyksiä. Aika kovalla kädellä maailma opettaa nöyryyttä.”
Maailman pakolaistilanne on hälyttävä. Päivittäin valtavat määrät ihmisiä joutuu jättämään kotinsa ja lähtemään pakoon henkensä uhalla. Valtaosa ihmisistä suuntaa naapurimaihinsa, mutta myös Eurooppaan hakeutuu pakolaisia enemmän kuin koskaan ennen. Pakolaisten epätoivoiset matkat täyteen ahdetuissa kumiveneissä Välimeren yli ovat nykyään osa päivittäistä uutisvirtaamme.
Euromaat ovat viime päivät kiihkeästi etsineet yhteistä näkemystä siihen, mitä Kreikan jäsenyydelle rahaliitossa tulisi tehdä. Seuraavaksi odotamme, hyväksyykö Kreikka sille asetetut tiukat ehdot lisälainaa saadakseen – ja hyväksyykö muut Euromaat ehdot omalta osaltaan.
Minäkään en tiedä, mikä on viisain ratkaisu käynnissä olevaan kriisiin. Sen sijaan on ollut hämmästyttävää seurata Suomen käyttäytymistä Kreikkaa koskevissa neuvotteluissa. Yhteistyöhaluisen ja ratkaisuja etsivän Suomen sijaan Brysselissä on meuhkannut itseriittoisen tuntuinen Suomi, joka on ajanut tiukinta kurituslinjaa ja ollut valmis jättämään Kreikan oman onnensa nojaan.
Maanantai
Poikkeuksellisesti tämän viikon maanantaina oli istuntopäivä. Istunnot haluttiin saada päätökseen kesäkuun aikana ja siksi maanantaikin otettiin siihen käyttöön. Keskustelussa oli hallituksen lisätalousarvio. Ja keskustelua siitä syntyikin.
Suurimmat ihmettelynaiheet olivat työllisyysrahat, kehitysyhteistyöjärjestöjen tukirahat ja Talvivaaran tukeminen. Työllistämisrahat ovat loppuneet monin paikoin maata ja oppositio ihmetteli, miksei tässä tilanteessa hallitus osoita lisärahaa työllistämiseen.
Vuotuinen verkkokalastuskielto saimaannorpan pesimäalueella päättyi kesäkuun lopussa. Kuutit eivät tätä kuitenkaan tiedä.
Henkeä pidätellen olemme odottaneet milloin jokakesäiset, valitettavat uutiset norppakuolemista alkavat. Ensimmäinen tuli alkuviikosta: Puumalassa kuoli kuutti laittomaan katiskaan.
Maanantai
Maakuntapäivä-maanantaina lähdin Savo-Karjalan vihreiden puheejohtajan Harri Höltän kanssa tutustumaan Kiteen kaupunkiin. Ensin tapasimme kaupunginjohtajan Eeva-Liisa Auvisen ja kaupunginhallituksen puheejohtajan Esa Lahtelan lounaan merkeissä. Seuraavaksi suuntasimme Biokymppiin tutustumiskäynnille ja sitten tapasimme Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETIn yritysasiantuntijan. Ajatus oli päivittää tietoja Kiteestä, kuulla ajankohtaisista asioista, saada evästyksiä eduskuntatyöhön ja tulla tutuksi. Ja Marimekon tehtaanmyymälässäkin tuli käytyä.
Maailma muuttuu, ja olisi typerää jos emme välillä arvioisi sitä, millainen sääntely on toimivaa, mikä turhaa tai vanhentunutta. Jos pienten kyläjuhlien järjestäminen vaatii hygieniapassit, järjestysmiehet, turvallisuussuunnitelmat ja meluilmoitukset, ei tarvitse ihmetellä, ettei vapaaehtoisia puuhaajia löydy entiseen tapaan.
Maanantai
Viikon alkajaisiksi pääsin maakuntavaltuuston kokoukseen sijaistamaan Alain Minguetia, jonka varajäsen olen. Kokouksen isoimmat asiat olivat maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksyminen sekä vuoden 2014 tilinpäätös. Maakuntaliitto muisti kokouksen alussa myös uusia kansanedustajia repulla.