Hallitus heikentää Pohjois-Karjalan elinvoimaa leikkaamalla koulutuksesta ja yhteyksistä

Eduskunnassa on nyt mielenkiintoiset ajat, kun väännetään ensi vuoden budjettia. Hallituksen talousarvioesitys tuli julki tänään. Sen käsittely aloitetaan tiistaina ja se jatkuu vielä ensi viikollakin. Luvassa on pitkiä iltoja. Istunnot jatkuvat aamusta iltaan. Tulevina viikkoina tehdään tärkeimmät  ensi vuotta koskevat päätökset. Pohjois-Karjalalle talousarvio ei lupaa hyvää. Vahva osaaminen ja hyvät yhteydet ovat maakunnan elinvoiman ehto.

 

Näitä molempia hallitus haluaa heikentää leikkaamalla rajusti koulutuksesta ja junayhteyksistä.

 

Liikenneministeri  Berner  ilmoitti jo pari viikkoa sitten aikovansa leikata junailusta 12,3 miljoonaa. Joensuusta katkeaa junayhteys Varkauteen ja sitä kautta poikittaisliikenne. Nurmes-Lieksa yhteys lakkautetaan, eikä Ylä-Karjalasta pääse enää junalla muualle maakuntaan. Jatkossa Joensuusta juna kulkee vain etelään ja junamatkat muualle vaativat kiertoreittejä.

 

Tämä on käsittämättömän lyhytnäköistä politiikkaa. Leikkaussuunnitelmat ovat aiheuttaneet maakunnassa vastalausevyöryn. Itsekin tuomitsin leikkaukset tuoreeltaan. Hallitusta kritiikkivyöry ei kuitenkaan näytä hetkauttaneen, koska leikkaussumma on talousarvioesityksessä täysin ennallaan. Vihreät ei tätä tule hyväksymään, vaan aiomme jatkaa taistelua ja esittää leikkausten perumista.  Emme saa antaa keskustalaisen liikenneministerin lakkauttaa maamme poikittaisjunaliikennettä käytännössä kokonaan!

 

Toinen raju isku maakuntiin on koulutukseen suuntautuvat leikkaukset. Niilläkin on laajempia vaikutuksia kuin lastemme koulutuksen laadun romuttuminen, niillä leikataan tulevaisuudesta. Hallituksen leikkaukset koskevat koulutuksen kaikkia tasoja ja tekevät pahaa jälkeä. Ne tarkoittavat suurempia ryhmiä päiväkodeissa ja kouluissa, vähemmän käytännön opetusta ja lähiopetustunteja sekä enemmän massaluentoja ammatti- ja korkeakoulussa.

 

Perusopetuksen näkökulmasta opetusryhmien pienentämisavustuksen loppuminen on merkittävä asia. Esimerkiksi Joensuussa opetusryhmien pienentämiseen käytössä oleva budjetti on tänä vuonna 1,3 miljoonaa, mutta ensi vuonna enää noin 500 000 euroa ja 2017 rahaa ei ole käytettävissä yhtään. Joensuulle leikkaukset tarkoittavat noin 16 opettajan työpanosta. Opetusryhmät suurenevat ja erityisoppilaiden sijoittaminen tavallisiin luokkiin vaikeutuu. Muualla maakunnassa on sama tilanne.

 

Toiselle asteelle ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin kohdistuu kaikkiaan noin 230 miljoonan leikkaukset. Ne tulevat näkymään niin koulutuksen laadussa, määrässä kuin oppilaitosverkossakin. Jatkossa opiskellaan yhä suuremmissa ryhmissä, ammattiin opiskelevilla on yhä vähemmän lähiopetusta ja käytännön harjoitteita.

 

Korkeakoulutuksen kannalta valtionosuuksien indeksijäädytykset ja kehysrahoituksen leikkaukset tuottavat tuskaa.  Karelia Ammattikorkeakoulun osalta leikkaukset ovat yhteensä noin miljoona euroa, joka vastaa noin 15 henkilötyövuotta. Leikkaukset eivät voi olla vaikuttamatta opetukseen, ja rahoituksen tulevaisuudesta vallitsee epävarmuus.

 

Itä-Suomen yliopiston budjettia syö lisäksi apteekkikompensaatioiden siirtäminen pois yliopiston käytöstä. Tilannetta pahentaa entisestään se, että samalla leikataan tutkimus- ja kehittämisrahoista, joita alueen korkeakoulut ovat aiemmin voineet hyödyntää. Itä-Suomen yliopisto on laskenut, että yliopiston ensi vuoden perusrahoitus alenee arviolta lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Perustoiminta pystytään turvaamaan vain leikkaamalla yliopiston strategiseen kehittämiseen kohdennettavaa rahoitusta.

 

Siksi on ironista, että kokoomuslainen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on perustellut koulutusleikkauksia sanomalla, että niitä pitää ajatella opetuksen kehittämisenä. Miten leikkaamalla kehitetään koulutusta?

 

Koulutusleikkaukset ovat koko maakunnalle iso isku. Joensuu on vahva koulutuskaupunki, mutta leikkaukset tulevat syömään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta huomattavasti. Vain korkeatasoisen osaamisen säilyttäminen maakunnissa pitää ne elinvoimaisina. Koulutusleikkaukset yhdistettynä junaliikenteen leikkauksiin ovat kylmää kyytiä Joensuun seudulle. Hallituksen tahto on vähentää maakunnan osaamista ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

 

Hallitus pakenee leikkauksien suhteen pakko-retoriikan taakse. Joskus voi olla pakko, vaikkei taho, mutta ei nyt.  Vaihtoehtoja lyhytnäköisyydelle on olemassa. Vihreät ovat esittäneet oman varjohallitusohjelmansa ja budjettinsa. Siinä ei leikata junavuoroista, koulutuksesta, ei lastemme eikä maakuntiemme tulevaisuudesta. Taloutta tasapainotetaan reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla.

 

Blogiteksti on julkaistu myös Radio Rexin blogissa 28.9.2015