Pakolaisten vastaanottokeskuksia avattava Pohjois-Karjalaan

Maailman pakolaistilanne on hälyttävä. Päivittäin valtavat määrät ihmisiä joutuu jättämään kotinsa ja lähtemään pakoon henkensä uhalla. Valtaosa ihmisistä suuntaa naapurimaihinsa, mutta myös Eurooppaan hakeutuu pakolaisia enemmän kuin koskaan ennen. Pakolaisten epätoivoiset matkat täyteen ahdetuissa kumiveneissä Välimeren yli ovat nykyään osa päivittäistä uutisvirtaamme.

 

Nykyinen tilanne, jossa pakolaisia on maailmassa lähes 60 miljoonaa, on meille uusi. Myös tilanteen hoito vaatii uusia toimenpiteitä. Kun ongelman humanitäärinen mittasuhde muuttuu, on myös ratkaisujen mittasuhteiden muututtava koko maailmassa ja siten myös meillä Suomessa.

 

Hallituksen tekemä kehitysavun leikkaaminen ja jäljelle jääneiden varojen suuntaaminen kauppasuhteiden kehittämiseen on täysin vääränlainen toimenpide. Nyt tarvitaan välitöntä apua katastrofaalisiin tilanteiseen. Kehitysavun leikkaaminen on omiaan pahentamaan tilannetta. Yhtä lailla Suomen on valmistauduttava vastaanottamaan pakolaisia aivan toisessa mittaluokassa, mitä olemme perinteisesti tehneet. Tämä tarkoittaa myös entistä suurempaa satsausta kotouttamiseen.

 

Suomalaista keskustelua pakolaisista leimaa kyvyttömyys toisen asemaan asettumisesta. Omakohtaisista kokemuksistamme laajamittaisesta hädästä, sodasta ja vainosta on jo niin kauan, että kansakuntamme muisti on tyhjentymässä asiasta. Tilalle on tullut kylmyyttä ja itsekkyyttä. Suomalainen korkea koulutustasokaan ei keskustelussa oikein näy. Kylmä tosiasia on kuitenkin se, että tällä hetkellä maailmassa on enemmän pakolaisia, avuntarpeessa olevia ihmisiä, kuin koskaan ennen YK:n pakolaisjärjestön tilastohistorian aikana.

 

Turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttavat etenkin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kriisit. Syyrian ja Libyan sisällissodat ovat johtaneet valtavaan humanitääriseen kriisiin. Tänä vuonna Suomeen on jo saapunut yhtä paljon turvapaikanhakijoita kuin vuonna 2014 yhteensä. Suomen osalta puhutaan eurooppalaisittain edelleen varsin pienistä luvuista, noin 3600 ihmisestä. Tänä vuonna hakijamäärän arvellaan nousevan 15 000 ihmiseen.

 

Nyt tarvitaan myös kuntien päätöksiä ja vastuunkantoa. On selvää, että vastaanottokeskuksia tarvitaan lisää. Tähän on herännyt myös maahanmuuttovirasto, joka on parin viime kuukauden aikana ilmoittanut, että Punkalaitumen ja Ruukin vastaanottokeskukset avataan uudelleen, Kirkkonummelle tulee väliaikainen keskus, Keuruulle suunnitellaan pysyvää keskusta. Ouluun ja Forssaan kaavaillaan hätämajoitusyksikköä.

 

Myös Pohjois-Karjalaan on nyt syytä avata vastaanottokeskuksia. Kontiolahdella toimineet Paiholan ja Kontioniemen vastaanottokeskukset suljettiin kolme vuotta sitten, koska turvapaikanhakijoiden määrän arvioitiin vähenevän. Nyt viimeistään on selvää, että kehitys on päinvastainen.

 

Vastaanottokeskusten avaaminen Pohjois-Karjalassa pitäisi onnistua nopealla aikataululla: tarvittava asiantuntemus ja työntekijät löytyvät paikkakunnalta edelleen, ja osa tiloistakin on vielä vapaana. Paiholan vastaanottokeskuksen tilat omistava yhtiö on jo tehnyt maahanmuuttovirastolle tarjouksen avata keskus uudelleen. Tähän tarjoukseen on tartuttava. Paiholan lisäksi on tarvetta etsiä myös muita sopivia tiloja vastaanottokeskuksia varten.

 

Blogiteksti on julkaistu myös Radio Rexin blogissa 24.8.2015