Vaalipiiriuudistusta on kritisoitu viime aikoina runsaasti. Kärkevintä kritiikkiä on tullut sellaisilta puolueilta, joille aiempi järjestelmä on tuonut yliedustusta. Kriitikot jättävät kuitenkin tärkeimmän kysymyksen esittämättä: kuinka taataan, että äänestäjien eri puolueille antama kannatus vastaa valittujen päättäjien joukkoa?
Eduskunta käsitteli tänään ensi vuoden talousarvion. Yksi äänestyksen kohde oli VT 23 eli Varkauden tien kunnostukseen osoitettu 7 miljoonan euron lisämääräraha, mitä hallitus esitti. Vihreä eduskuntaryhmä äänesti esitystä vastaan, mikä on aiheuttanut varsinkin Itä-Suomessa oikeutettua ihmettelyä.
Tässä päätöksessä näkyy konkreettisesti se, ettei Vihreässä eduskuntaryhmässä ole itäsuomalaisia jäseniä, eikä ryhmässä näin ollen olla riittävän tietoisia Varkauden tien ongelmista. Tie on paljon käytetty, kapea, mäkinen, mutkainen ja vaarallinen. Siinä kulkee runsaasti rekkaliikennettä ja ohituspaikkoja on niukasti.
Tänään on vietetty kansainvälistä vammaistenpäivää. Vaikka Suomi allekirjoitti YK:n vammaissopimuksen hienosti ensimmäisten joukossa maaliskuussa 2007, niin kansallinen ratifiointiprosessi on kuitenkin vielä kesken. Tämä on Suomen vammaispolitiikan häpeäpilkku, joka tulee pikaisesti korjata.
Vammaissopimuksessa on kyse ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamisesta vammaisille henkilöille, jolloin heille taataan mahdollisuus nauttia kaikille kuuluvista oikeuksista ja vapauksista täysimääräisesti ilman syrjintää. Sopimuksessa luetellaan monipuolisesti toimia syrjinnän poistamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että vammainen ihminen asetetaan samalle viivalle muiden kanssa.
Olin viikko sitten puhumassa biologian opiskelijoiden uraillassa. Työhistoriani on varsin pätkittäinen, poukkoileva ja silppuinen. Oman urani olenkin rakentanut työelämän ulkopuolella politiikassa niin kunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Pohdin myös oman biologin koulutukseni merkitystä politiikassa: onko biologisella tiedolla ollut käyttöä päätöksenteossa.
Alkoholilainsäädäntöä on tarkoitus uudistaa tänä keväänä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) on ilmoittanut tavoitteeksi vähentää alkoholin kokonaiskulutuksen tasoa nykyisestä vajaasta kymmenestä litrasta kahdeksaan litraan henkeä kohden. Tärkeimpinä keinoina tähän ovat hintaohjaus sekä saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen.
Suomalaisen alkoholipolitiikan ongelmana on pelkkä kokonaiskulutukseen tuijottaminen. Lainsäädännön uudistus tulisi lähteä siitä todellisuudesta
Noljakan asukasyhdistys oli tänään kutsunut kaupunginhallituksen jäsenet sekä valtuutetut kuulemaan asukkaiden näkemyksiä koskien Sinkkolan viereen suunniteltua päiväkotia. Paikalle olikin saapunut miltei kaikki kaupunginhallituksen jäsenet sekä puolen tusinaa valtuutettua. Viranhaltijoista paikalla olivat kaupunginjohtaja, tilaajajohtaja sekä tekninen johtaja.
Syyrian levottomuudet ovat olleet uutisissa jo pitkään. Kansannoususta sisällissodaksi muuttunut konflikti on johtanut valtavaan humanitaariseen kriisiin. Eniten tilanteesta ovat kärsineet tavalliset syyrialaiset. Joka kolmas on joutunut jättämään kotinsa, kaksi miljoonaa syyrialaista on pakolaisina naapurimaissa. Pieni osa pakolaisista on etsinyt turvaa Euroopasta asti.
Itä-Suomessa on pitkään nähty venäläiset matkailijat mahdollisuutena, joka tuo uusia työpaikkoja maakuntiimme. Vuosia tämä tuntui jääneen pelkäksi puheeksi. Vähitellen venäläismatkaajien ja heidän käyttämien palveluiden määrä on kasvanut niin, että uutta työtä on syntynyt.
Viisi syytä, miksi kirjastoja tarvitaan:
1) Kirjastot ovat kansallisaarre: suomalaisten kirjastojen
kirjat ovat maailman lainatuimpia ja kirjastot ovat
maailman käydyimpiä.
2) Kirjastot ovat demokraattisia: koko kansa käyttää
tätä kulttuuripalvelua
“Neljättä kertaa ei tule”, sanoi Talvivaaran kaivosyhtiön toimitusjohtaja Natunen viime marraskuussa, kun kipsisakka-allas vuoti edellisen kerran. Sellainen kuitenkin tuli.