On se aika vuodesta, kun eduskunnassa tehdään ensi vuoden merkittävimpiä päätöksiä – budjettia.
Toissa viikolla kansanedustajat saivat käsiinsä hallituksen, keskustan, kokoomuksen ja sinisten, esityksen valtion ensi vuoden talousarvioksi. Se jaettiin istuntosaliin jokaisen kansanedustajan paikalle. Keltainen viiden sentin paksuinen tiiliskivi, joka kertoo momentti momentilta, mihin Suomen valtio käyttää ensi vuonna rahaa ja mistä se sitä saa.
Maahanmuuttoviraston ohjeistus turvapaikanhakijoiden työoikeudesta on ristiriidassa lain kanssa.
Ulkomaalaislain mukaan turvapaikanhakijalla on kansainvälistä suojelua haettuaan oikeus työntekoon, kun hänellä on voimassa oleva matkustusasiakirja ja hän on oleskellut maassa kolme kuukautta, tai kun hän on oleskellut maassa kuusi kuukautta.
Maahanmuuttoviraston sivuilla kuitenkin ohjeistetaan näin: “Turvapaikanhakijana saat tehdä ansiotyötä (työtä, josta maksetaan palkkaa) joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun olet hakenut turvapaikkaa.”
Vasasjukhusets öde är inte färdigbestämt ännu. Ämnet återvände i torsdags till Riksdagens behandling i formen av ett medborgarinitiativ. Nästan 70 000 människor kräver nu att den omfattande jouren i Vasa ska fortsätta.
Den omfattande jouren koncentrerades i och med den godkända jourreformen förra december i 12 sjukhus. Vasatraktens omfattande jour flyttas till Seinäjoki.
De Gröna stödde och stödjer fortfarande modellen 12+1, i vilken Vasa sjukhus skulle få behålla sin omfattande jour av språkliga skäl.
Vaasan sairaalan kohtalo ei ole vielä lopullisesti ratkennut. Asia palasi torstaina eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen muodossa. Siinä lähes 70 000 ihmistä vaatii laajan päivystyksen jatkamista Vaasassa.
Laaja ympärivuorokautinen päivystys keskitettiin viime joulukuussa hyväksytyssä päivystysuudistuksessa kahteentoista sairaalaan. Vaasan seudun laaja päivystys siirtyy Seinäjoelle.
Vihreät kannattivat silloin ja kannattavat edelleen 12+1-ratkaisua, jossa Vaasan sairaala saisi pitää laajan päivystyksensä kielellisistä syistä.
Kuntaliiton valtuustossa puhuessani minulle tuli deja-vu -olo. Sote- ja maakuntauudistuksesta ja näistä samoista ongelmista on keskusteltu valtuustossa niin monta kertaa ennenkin.
Uudistukset nostavat edelleen esiin enemmän huolia kuin ratkaisuja, vaikka lakiesitykset ovat jo eduskunnan käsittelyssä. Me Vihreät allekirjoitamme täysin uudistuksen tavoitteet: terveyserojen kaventamisen, hoitoketjujen sujuvoitumisen ja kustannusten kasvun hillinnän. Samoin kannatamme hallitusohjelmaan kirjattua marssijärjestystä: ensin palvelujen integraatio, sitten rahoituksen yksinkertaistaminen ja lopuksi valinnanvapauksen asteittainen laajentaminen.
Valitettavasti hallitus itse ei sitä noudata.
Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta. Se sai oppositiolta tulista palautetta, ja ihan syystä. Nimittäin strategia ei vähennä Suomen ilmastopäästöjä lainkaan.
Energia- ja ilmastostrategian piti olla työkalu Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon. Sopimuksessa sitouduimme rajaamaan ilmaston lämpenemisen alle kahden asteen. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 % vuoteen 2030 mennessä. Nyt kokonaispäästömme siis vähenevät 0 %.
Huoli maapallon tulevaisuudesta sai minut aikoinaan, yli 25 vuotta sitten, liittymään Vihreisiin. Tänä aikana kokemusta on kertynyt kuntapolitiikasta hallitusneuvotteluihin, paikallisyhdistyksestä piiriin aina valtuuskunnan ja puolueen varapuheenjohtajuuteen. Olen ollut rakentamassa vihreää politiikkaa lukuisissa puolueen ohjelmissa ja linjauksissa sekä ollut ehdokkaana kunta-, eduskunta- ja eurovaaleissa kaikkiaan kymmenen kertaa.
Tässä ajassa Vihreitä tarvitaan yhä rohkeampana suunnannäyttäjänä inhimilliselle, oikeudenmukaiselle ja tulevaisuuteen katsovalle politiikalle.
1) Vihreät ovat kritisoineet nykyistä hallitusta siitä, että se ohittaa sille epämieluisat asiantuntijat. Vihreät voivat hyvinkin olla seuraavassa hallituksessa. Miten aiot ministerinä konkreettisesti varmistua siitä, että hallitus kuuntelee myös niitä asiantuntijoita, joiden viesti ei kaikkia miellytä? Miten aiot itse edistää sitä, että politiikassa hyödynnetään kunkin päätettävän asian paras tutkimustieto?
Vihreiden puheenjohtajakiertue ei yltänyt tänä vuonna Oulua pohjoisemmaksi. Tästä syystä Lapin Vihreiden piirihallitus päätti esittää puheenjohtajaehdokkaille muutaman kysymyksen lappilaisille erityisen tärkeistä teemoista.
1. Mitä alueellinen tasa-arvo merkitsee sinulle ja miten se näkyy tekemässäsi politiikassa?
Alueellinen tasa-arvo on minulle tärkeää. Jokaisen alueen omiin vahvuuksiin tulee panostaa, jotta alueen elinvoimaisuus säilyy. Paikalliset olosuhteet ja toimintaympäristö pitää huomioida päätöksiä tehtäessä.
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tekoja. Jotta saamme ilmaston lämpiämisen pysäytettyä alle kahteen asteeseen, on kaikkien maiden vähennettävä radikaalisti ilmastopäästöjään. Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat sitoutuvat tähän omalta osaltaan.
Tänään eduskunta käsitteli hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa. Siinä esitellään Suomen suunnitelma Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen vuoteen 2030 saakka. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 % vuoteen 2030 mennessä.
Sitä energia- ja ilmastostrategia ei kuitenkaan tee. Päinvastoin, strategia ei vähennä Suomen ilmastopäästöjen kokonaismäärää lainkaan.