Suomen tuore tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on yksi maailman kunnianhimoisimmista. Vuotta 2035 ei temmattu tuulesta vaan se perustui tutkijoiden muodostaman Ilmastopaneelin suositukseen siitä, millaisilla tavoitteilla Suomi voisi pysäyttää ilmastonmuutoksen 1,5 asteeseen.
Suomalaisten mielenmaisemassa luonnolla ja metsillä on vahva sija. Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan olennainen osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä.
Tämä käy ilmi ympäristöministeriön vuonna 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten luontosuhdetta. Luonto on siis valtaosalle suomalaisista tärkeä ja läheinen asia!
Viimeistään kesäiset sinileväkukinnot paljastavat, että vesistömme kuormittavat liikaa. Meriin ja sisävesiin kulkeutuvat ravinteet heikentävät vesistöjen tilaa ja myrkylliset sinileväkukinnot estävät esimerkiksi uimisen.
Suomessa suurin vesistöjen ravinnekuormittaja on maatalous. Maatalouden ohella valumia syntyy myös teollisuuden, metsätalouden ja kaupunkien toiminnoista.
Nuorten ja koululaisten ilmastolakkoilu on nostanut huolen ilmastonmuutoksesta uudelle tasolle. Meidän aikuisten tehtävä on luoda nuorille toivoa paremmasta ja näyttää, että teemme kaikkemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Työtä siis riittää. Onneksi nuorten aktiivisuus on herättänyt ihmiset ympäri maailmaa ikään katsomatta toimimaan maapallon tulevaisuuden eteen.
Kansainvälisen ilmastopaneelin tuoma tieteen viesti on selvä: maapallon keskilämpötilan nousu on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Me suomalaiset aiheutamme paljon enemmän ilmastopäästöjä asukasta kohti kuin valtaosa maailman tai edes Euroopan unionin asukkaista. Jos kaikki eläisivät kuten me, tarvittaisiin neljä maapalloa.
Huono-osaisuuden kierteisiin ja ylisukupolviseen syrjäytymiseen on puututtava, koska tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus riittävään toimeentuloon, hyvään koulutukseen ja hyvinvointiin. Köyhyyden torjunta hyödyttää koko yhteiskuntaa, sillä tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa kaikki voivat paremmin.
Olemme koko teollisen historiamme ajan käyttäneet maapallon luonnonvaroja estoitta. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on sukupolvemme keskeinen haaste, sillä viime kädessä luonto tarjoaa meille elämän edellytykset. Meidän tulee huolehtia maapallosta ja sen tulevaisuudesta.
Eriarvoisuus on lisääntynyt. Emme saa antaa Suomen luisua kohti luokkayhteiskuntaa. Kasvaviin tulo-, varallisuus- ja terveyseroihin tulee puuttua. Tasa-arvoinen yhteiskunta ei hukkaa kenenkään mahdollisuuksia eikä jätä ketään syrjään.
Suomi on osaamisyhteiskunta ja koulutus voi tehdä omista unelmista totta. Haluan, että suomalainen koulu on maailman paras.