Kriisiajoista selviämme yhdessä
Elämme Suomessa poikkeusoloissa ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Nyt on tärkeintä koronaviruksen leviämisen estäminen. Meillä jokaisella on siitä vastuu. Kaikkien on syytä noudattaa annettuja suosituksia ja välttää fyysisiä lähikontakteja.
Kriisiaikoina perusasiat kuten terveys, ruoka, puhtaus, energia ja turvallisuus korostuvat. Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia, että nämä toimivat poikkeusoloista huolimatta. Samanaikaisesti monia muita toimintoja suljetaan tai järjestellään niin, että ne voidaan hoitaa etäyhteyksien kautta.
Kriisin keskellä monella on huoli omasta ja perheen toimeentulosta. Joka kolmas yritys pelkää konkurssia. Kovimman iskun ottavat vastaan erilaiset palveluyritykset, kun keskustat ja kylänraitit tyhjenevät asiakkaiden pysyessä kotioloissa.
Hallitus tekee kaikkensa niin työntekijöiden kuin yrittäjien tukemiseksi kriisin läpi. Yrityksille on tarjolla tukea ja lainaa akuuttiin hätään. Lomautettujen ja irtisanottujen pääsyä työttömyysturvan piiriin nopeutetaan. Myös freelancerit ja yrittäjät pääsevät turvan piiriin ilman, että yritystoimintaa tulee lopettaa. Yksityisen sektorin ohella myös kuntia ja järjestöjä autetaan. Tähän hallitus on varautunut ja päätöksiä valmistellaan.
Koko ruokaketjun toimivuus pellolta pöytään on taattava. Suomessa ruoan korkeasta omavaraisuusasteesta on pidetty huolta. Tällaisten kriisien keskellä muistamme miksi. Ruoantuottajien toimintakyky on varmistettava silloinkin, jos tauti iskee. Paraikaa etsitään yhdessä ratkaisua siihen, että alan kipeästi tarvitsemia kausityöläisiä saadaan kesäksi töihin.
Puhdas vesi on elinehtomme. Vesi- ja jätehuollon on pelattava myös poikkeusoloissa. Teemme ympäristöministeriössä päivittäin töitä jätehuollon toimivuuden ja jätevesien puhdistamisen varmistamiseksi. Koronakriisi ei vaadi muutoksia kotitalouksien jätteiden lajitteluun. Viemärin tukkeutumisen estämiseksi wc-pönttöön ei saa heittää mitään ylimääräistä.
Maatalouden toimintakyvyn turvaamiseksi sen omavaraisuudesta tulee huolehtia tulevaisuudessakin. Tällä hetkellä olemme riippuvaisia fossiilisista tuontilannoitteista ja polttoaineista. Siksi hallituksen toimet ravinteiden kierrätyksen kehittämiseksi ovat oikeita. Meillä on iso mahdollisuus biokaasun ja kierrätyslannoitteiden tuottamisessa. Maaperän kasvukuntoa tulee parantaa hiiliviljelyn käyttöä lisäämällä. Samalla lisätään satovarmuutta ja vähennetään maaperän ilmastopäästöjä sekä vesistöjen ravinnekuormaa.
Tulee päivä, kun akuutein koronakriisi on ohi ja tarvitaan talouden elvytystoimia. Silloin on ensisijaista, että tuemme niillä samanaikaisesti siirtymää kohti kestävää, vähähiilistä ja vähemmän häiriöaltista yhteiskuntaa. Ilmastonmuutosta kun ei ole peruttu. Sen ratkaiseminen on edelleen edessämme.
Yksi hyvä esimerkki oikeansuuntaisesta toimesta on hallituksen tuore päätös investointituista polttoon perustumattomille energiantuotantotavoille kuten maalämmölle ja hukkalämmön hyödyntämiselle. Tuilla vauhditetaan kivihiilestä luopumista aiempaa nopeammin. Vastaavanlaisia toimia tarvitaan lisää.
Pidetään toisistamme huolta ja tehdään kaikkemme, ettei kukaan jää koronakriisissä yksin, vaikka lähikontakteja vältämmekin. Yhdessä selviämme näistä ajoista.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 25.3.2020.