Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Samalla olisimme maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Tavoitteen saavuttaminen olisi innostava esimerkki kaikille maailman maille.
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden kivijalka ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Maataloutemme kärsii kuitenkin monista haasteista. Näistä isoimpia ovat tilojen kannattavuus, viljelijöiden jaksaminen sekä tuotannon haitalliset vaikutukset luontoon ja ilmastolle.
Tänä vuonna valkoposkihanhien aiheuttamat viljelyvahingot ovat olleet paikoin todella mittavia ja ajaneet monet viljelijät täysin kohtuuttomaan tilanteeseen. Huoli eläinten tarvitseman rehun riittävyydestä ja omasta toimeentulosta on kalvanut mieltä.
Korona on koetellut Suomea ja koko maailmaa kovalla kädellä. Mutta se on saanut syntymään myös myönteisiä uusia trendejä. Ensinnäkin on otettu iso digiloikka etätöiden ja -kokousten hyödyntämisessä. Toisekseen suomalaisten into luonnossa liikkumiseen sekä kotimaan matkailuun on noussut ihan uusiin sfääreihin.
Viidentoista vuoden päässä häämöttää tavoite hiilineutraalista Suomesta. Vuonna 2035 ilmastopäästömme voivat olla korkeintaan sen verran kuin pystymme hiiltä sitomaan – ei helppo temppu, mutta mahdollinen. Nyt on jo käynyt selväksi, että intoa ja osaamista meiltä löytyy. Myös joitain epäilyksen ääniä on kantautunut, mutta muutoksessa sekin kuuluu asiaan.
Tänä keväänä koronan myötä mökkielämä on noussut uuteen kukoistukseen. Jo aivan koronan alkumetreillä moni etätyöläinen siirsi konttorinsa mökilleen. Moni matkasi mökille luonnon ääreen etsimään mielenrauhaa koronan tuomaan stressiin ja epävarmuuteen. Uudenmaan rajojen sulkemisen myötä mökkikaipuu kasvoi rajusti. Päättipä moni jo vapaa-ajan asunnolleen ennättänyt jäädä maakuntarajan mökin puolelle.
Käynnissä oleva kansainvälinen monimuotoisuusviikko muistuttaa luonnonkirjon tärkeydestä. Luonto köyhtyy huolestuttavaa vauhtia. Se heikentää myös ihmisten elinmahdollisuuksia, olemmehan riippuvaisia luonnosta ruuantuotannosta alkaen.
Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana meidän on katsottava samaan aikaan lähelle ja kauas. On sekä ratkottava akuutteja terveyden ja ihmisten toimeentulon ongelmia että pohdittava, miten turvaamme myös huomisen ja ylihuomisen toimeentulon ja työpaikat.
Elämme Suomessa poikkeusoloissa ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Nyt on tärkeintä koronaviruksen leviämisen estäminen. Meillä jokaisella on siitä vastuu. Kaikkien on syytä noudattaa annettuja suosituksia ja välttää fyysisiä lähikontakteja.
Viime vuosien sään ääri-ilmiöt, kuivat kesät ja tulvivat talvet, muistuttavat, että meillä on kiire, jos haluamme pysäyttää ilmaston lämpenemisen turvallisena pidettyyn 1,5 asteeseen.
Muuttuva ilmasto, mutta myös ilmastotoimien myötä muuttuva politiikka, tuo huolia. Miten viljasadot onnistuvat muuttuvassa ilmastossa? Pääseekö lapsenlapseni koskaan pulkkailemaan laskiaismäkeen? Miten kuljen töihin, jos autoilu kallistuu?