Suomen kaikista metsäluontotyypeistä kolme neljästä on uhanalaisia.
Uhanalaisista lajeistamme joka kolmas elää ensisijaisesti metsässä.
Suurin yksittäinen syy suomalaisen luonnon lajien häviämiseen on vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen, metsätalous yleensä ja lahopuiden väheneminen sekä metsien puulajisuhteiden muutokset.
Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet käänteentekeviä suomalaisessa luonto- ja ilmastopolitiikassa. Ympäristön tila on noussut aivan uudella tavalla politiikan keskiöön. On korkea aikakin, sillä ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat jo koko planeettamme tulevaisuutta.
Rakennettu ympäristö on avainasemassa siinä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Rakentamisessa kuluu suuret määrät luonnonvaroja ja maankäytön tavat vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat kolmasosan Suomen kasvihuonekaasuista. Olemme lähettäneet tänään lausuntokierrokselle esityksen uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi, joka ohjaa rakentamista ja maankäyttöä torjumaan ilmastokriisiä ja luontokatoa. Laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
Suomen luonnon päivä on hetki upean luontomme juhlistamiselle. Metsät, suot, rannikot, tunturit ja järvet ansaitsevat oman juhlapäivän. Samalla päivä muistuttaa meitä luonnonsuojelun tärkeydestä. Tällä hallituskaudella korotetusta luonnonsuojelun rahoituksesta on tehtävä uusi normaali luonnon turvaamiselle.
Sorsastuskausi käynnistyi viime viikolla. Aiheellista ihmetystä on herättänyt, miten on mahdollista, että myös uhanalaisia vesilintuja kuten haapanaa, tukkasotkaa ja nokikanaa saa metsästää. Ei ole kestävää, että maa- ja metsätalousministeriö sallii tänäkin vuonna näiden lajien metsästyksen. Kaikki uhanalaiset vesilintulajit tulisi rauhoittaa metsästykseltä viipymättä.
Monet viljelijät ovat jo pitkään tehneet tiloillaan työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Silti maatalouden päästöt eivät ole laskeneet koko 2000-luvulla, vaan jopa hieman kasvaneet. Tämä johtuu siitä, että samanaikaisesti toisilla toimilla sektorin päästöjä on lisätty, joten kokonaisvaikutus jää nollaan. Asian ääneen sanominen on herättänyt kiivaan keskustelun.
EU:n komissio on julkistanut esityksen uudeksi metsästrategiaksi. Metsästrategia synnytti Suomessa vilkasta keskustelua ja kirjavia väitteitä jo ennen julkistamistaan. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen huomioiminen ei tarkoita sitä, että EU sosialisoisi Suomen metsiä.
Lähes jokainen suomalainen liikkuu luonnossa, ja retkeilyn suosio on kasvanut huimasti viime vuosina. Yhä useampi suuntaa hakemaan luontoelämyksiä myös omia lähimetsiä kauempaa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia harvaan asutun maaseudun luonnonkauniille kunnille.
Hallitus on antanut tänään eduskunnalle esityksen Sallan kansallispuiston perustamisesta. Sallasta tulisi Suomen 41. kansallispuisto. Sallan kansallispuistoksi esitettävällä alueella luonnonkauniit vanhat metsät, suot ja vaaramaisemat kohtaavat vaikuttavan rotkolaakson. Alueelle voi matkata julkisilla liikennevälineillä perille asti, mikä tukee kestävää, vähähiilistä matkailua.
Itämeren ja muiden vesien suojelu on edennyt tällä hallituskaudella hyvin. Erityisen paljon toimia on tehty rehevöitymisestä pahasti kärsivän Saaristomeren valuma-alueella. Nyt olemme päättäneet ryhtyä uusiin toimiin, joilla saamme poistettua Saaristomeren valuma-alueen Itämeren niin sanottujen hot spottien, eli “pääsaastumisalueiden” joukosta vuoteen 2027 mennessä.