Sallan kansallispuisto hyödyttää sekä luontoa että taloutta

Lähes jokainen suomalainen liikkuu luonnossa, ja retkeilyn suosio on kasvanut huimasti viime vuosina. Yhä useampi suuntaa hakemaan luontoelämyksiä myös omia lähimetsiä kauempaa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia harvaan asutun maaseudun luonnonkauniille kunnille.

Luontomatkailu on nouseva trendi. Yhteensä koko matkailuala työllistää Suomessa suunnilleen saman verran ihmisiä kuin metsäteollisuus.

Erityisen paljon suomalaiset ja ulkomaiset turistit rakastavat kansallispuistoja. Niiden kävijämäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Pelkästään viime vuonna kansallispuistojen kävijämäärät nousivat noin 23 prosenttia vuodesta 2019.

Hallituksen historiallisten suurten luonnonsuojelupanostusten ansiosta olemme voineet paitsi pitää hyvää huolta nykyisistä kansallispuistoista myös jatkaa kansallispuistoverkoston laajentamista.

Olen iloinen siitä, että esityksemme uuden Sallan kansallispuiston perustamisesta on edennyt eduskuntaan. Sallasta on tulossa maamme 41. kansallispuisto. Laki siitä on tarkoitus saada voimaan vuodenvaihteessa. Näin ollen jo keskitalven hangilla voisi hiihtää ja lumikenkäillä uudessa kansallispuistossa.

Sallan kansallispuisto perustettaisiin liki 10 000 hehtaarin alueelle Sallan kuntaan.

Tulevan kansallispuiston alueella sijaitsevat vanhat metsät, luonnontilaiset suot ja herkkä tunturiluonto ansaitsevat kansallispuistostatuksen. Alueella elää myös moni uhanalainen laji, esimerkkeinä harvalukuinen kalkkikääpä ja kauniisti keltaisena kukkiva lettorikko.

Luonto ei kuitenkaan ole ainut, joka hyötyy uudesta puistosta. Myös alue- ja kuntatalous kohenevat. Tutkimusten mukaan kansallispuistoon sijoitettu euro tuottaa kymmenen euroa aluetaloudelle. Ei siis ole ihme, että aloite Sallan kansallispuiston perustamisesta tuli nimenomaan Sallan kunnalta.

Puiston perustaminen lisää alueen kävijämääriä merkittävästi. Matkailun lisäksi se näkyy myös muualla, kuten kaupoissa, ravintoloissa, majoitusliikkeissä ja huoltoasemilla. Seuraavien seitsemän vuoden aikana Sallan kansallispuiston arvioidaan lisäävän työpaikkoja 90 henkilötyövuodella ja vuosittaisia verotuloja yhteensä 400 000 euroa.

Kansallispuisto voi olla kunnille ja alueille kuin lottovoitto. Puistosta tulee helposti myös koko alueiden vetonauloja, sillä niiden brändi on vahva. Harva osaisi kuvitella esimerkiksi Lieksaa ilman Kolin kansallispuistoa.

Kansallispuistot ovat luontomatkailukohteina suorastaan ylivoimaisia, mutta myös muut alueet voivat houkutella matkailijoita. Suomi on täynnä upeita luontokohteita.

Luontomatkailun lisäämiseksi tarvitaan enemmän yritysmäistä toimintaa. Suuri osa luontomatkailuyrityksistä on pieniä yhden tai kahden hengen mikroyrityksiä. Valtion, alueiden ja kuntien on tuettava niiden toimintaa, koulutusta ja yhteistyötä.

Matkailun ympärille voi kehittää myös muunlaista toimintaa, kuten villiyrttien, marjojen ja muiden luonnontuotteiden myyntiä.

Myös luontokohteiden helppo saavutettavuus on tärkeää luontomatkailun lisäämiseksi. Sallan kansallispuisto on tästä hyvä esimerkki. Puistoon pääsee aivan perille asti bussilla Kemijärven rautatieasemalta, jonne voi matkustaa mukavasti yöjunalla eteläisemmästäkin Suomesta.

Puhdas ja rauhallinen luonto ovat Suomen vahvuuksia. Moni talousvaikeuksien kanssa painiva kunta voisi luontomatkailun avulla hyötyä luonnosta tuhoamatta sitä. Lisätään luontomatkailua yhdessä. Mihin sinä matkustat tänä kesänä?

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 23.6.2021.