Luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää

Käynnissä oleva kansainvälinen monimuotoisuusviikko muistuttaa luonnonkirjon tärkeydestä. Luonto köyhtyy huolestuttavaa vauhtia. Se heikentää myös ihmisten elinmahdollisuuksia, olemmehan riippuvaisia luonnosta ruuantuotannosta alkaen.

Lajikadosta puhuttaessa monelle tulee mieleen sademetsät tai merten korallit. Niiden ohella monimuotoisuus hupenee yhtä lailla kaikkialla maailmassa, myös meillä. Vuoden takainen uhanalaisuuskartoitus Suomen luonnosta kertoi karua kieltään. Emme ole saaneet luontokatoa pysäytettyä yrityksistä huolimatta.

Hyviä uutisia sen sijaan saatiin viime viikolla julkistetuista Luken ja Syken selvityksen ennakkotiedoista. Sen mukaan meillä on tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa mahdollisuus muuttaa huomattavasti luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa. Se vaatii nykyistä määrätietoisempia toimia – lisää suojelualueita sekä jo heikentyneiden elinympäristöjen kunnostamista, ennallistamista ja hoitoa.

Tähän on jo tartuttu. Ympäristöministeriön uusi Helmi-ohjelma suojelee ja ennallistaa soita. Sen avulla kunnostetaan ja hoidetaan heikentyneitä elinympäristöjä, kuten umpeenkasvaneita perinneympäristöjä, lintuvesiä ja kosteikkoja. Työt ovat käynnistyneet ympäri maata ja ne perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Metsiensuojeluohjelma Metso on hyvässä vauhdissa. On hienoa, että suomalaiset haluavat suojella metsiään vapaaehtoisesti korvausta vastaan.

Pysäyttääksemme luonnon köyhtymisen pelkkä suojelu ei riitä. Aivan kaikessa toiminnassa on huomioitava nykyistä paremmin vaikutukset monimuotoisuudelle.

Talousmetsissä luonnonhoitotoimia on tehty jo pitkään, mistä on tutkitusti ollut apua. Metsälajiston kohdalla uhanalaisuuskehitystä ei silti ole saatu pysäytettyä. Edelleen järeitä säästöpuita, lahopuiden määrää, kulotusta ja riistatiheikköjä tulisi lisätä, sen sijaan maanmuokkausta ja avohakkuita vähentää.

Niin ikään hyvin alkaneita vesiensuojelutoimia on jatkettava. Yhteistyössä viljelijöiden kanssa tehtävään vesiensuojelun tehostamisohjelmaan on laitettu lisäpuhtia. Saaristomeren valuma-alueen pelloilla aloitetaan kipsilevitys, minkä avulla peltojen fosforipäästöt voidaan jopa puolittaa. Kesän kokemusten perusteella kipsin käyttöä voidaan laajentaa muualle Suomeen.

Hyönteisten katoamiseen on viime aikoina herätty ja syystä. Ilman pölyttäjiä jäämme ilman ruokaa. Monet ovat innostuneet nikkaroimaan hyönteishotelleja. Ne ovat oiva apu pörriäisille. Yhtä lailla tarvitaan torjunta-aineiden vähentämistä ja pölyttäjiä houkuttelevien kasvien lisäämistä.

Luonnonlaitumet ovat perinteisesti tarjonneet hyviä elinympäristöjä niin pörriäisille kuin muillekin katoamisvaarassa oleville lajeille. Laitumien ohella kaikki perinneympäristöt ovat uhanalaisia. Nyt niitä ryhdytään kunnostamaan Helmi-hankkeella, jotta ne voidaan ottaa takaisin maatalouskäyttöön. Samalla maisema-arvot kohenevat.

Yhteistä luontopääomaa on voinut hävittää ilmaiseksi. Näin ei voi jatkua. Luonnon monimuotoisuuden heikentämisestä tulee tehdä taloudellisesti kannattamatonta. Samalla sen ylläpitämiseksi tarvitaan enemmän kannusteita.

Olemassa olevien taloudellisia ohjauskeinoja tulee parantaa. Erityisesti niitä tukia, jotka edistävät monimuotoisuuden suojelua tai mahdollistavat sen ylläpidon tuotannon rinnalla, pitää lisätä. Yhtä tärkeää on lopettaa tuet monimuotoisuutta heikentäville toimille.

Työhön monimuotoisuuden pysäyttämiseen tarvitaan kaikkia. Valtiota, kuntia, yrityksiä, maanomistajia, järjestöjä ja jokaista meistä. Yhteistyöllä se on mahdollista.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa kolumnina 20.5.2020.

Liian hyvä metsälakikohteeksi?

Vuonna 1997 voimaan tulleeseen nykymuotoiseen metsälakiin tehtiin muutoksia kuusi vuotta sitten. Muutosten tavoitteena oli muun muassa lisätä metsänomistajan valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä. Luken johdolla tehty arviointi lain muutosten vaikutuksista valmistui pari viikko sitten.

Lue lisää

Kohti kestävämpää metsäpolitiikkaa

Luonto ja metsät ovat meille suomalaisille tärkeitä. Ihmiset nauttivat luonnonrauhasta ja luonnossa liikkumisesta. Metsillä on myös merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia.

Kansallispuistot ovat Suomen arvokkaimpia luontohelmiä, ja niiden kävijämäärät ovat olleet vahvassa nousussa koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Siksi on erinomaista, että osana hallituksen luonnonsuojelurahoituksen vahvistumista voidaan kansallispuistojen ja muiden valtion omistamien luontoalueiden retkeilyrakenteita, kuten pitkospuita ja polkuja, kunnostaa. Kansallispuistoihin on kertynyt iso korjausvelkaa, jota aiotaan nyt maksaa takaisin.

Lue lisää

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun uutta puhtia

Suomalaisten mielenmaisemassa luonnolla ja metsillä on vahva sija. Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan olennainen osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä.

Tämä käy ilmi ympäristöministeriön vuonna 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten luontosuhdetta. Luonto on siis valtaosalle suomalaisista tärkeä ja läheinen asia!

Lue lisää

Uusia keinoja merialueiden ja sisävesien suojeluun

Viimeistään kesäiset sinileväkukinnot paljastavat, että vesistömme kuormittavat liikaa. Meriin ja sisävesiin kulkeutuvat ravinteet heikentävät vesistöjen tilaa ja myrkylliset sinileväkukinnot estävät esimerkiksi uimisen.

Suomessa suurin vesistöjen ravinnekuormittaja on maatalous. Maatalouden ohella valumia syntyy myös teollisuuden, metsätalouden ja kaupunkien toiminnoista.

Lue lisää

Luonto- ja ilmastotoimet eivät jää hallitusohjelmasta kiinni

Nuorten ja koululaisten ilmastolakkoilu on nostanut huolen ilmastonmuutoksesta uudelle tasolle. Meidän aikuisten tehtävä on luoda nuorille toivoa paremmasta ja näyttää, että teemme kaikkemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Työtä siis riittää. Onneksi nuorten aktiivisuus on herättänyt ihmiset ympäri maailmaa ikään katsomatta toimimaan maapallon tulevaisuuden eteen.

Lue lisää

Puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa 28.4.2019

 

Hyvät vihreät ystävät,

 

Kaksi viikkoa sitten me teimme historiaa. Saimme vaalivoiton, jolla eduskuntaryhmämme kasvoi viidestätoista kahteenkymmeneen. Suomalaiset antoivat vihreiden ehdokkaille ja vihreälle politiikalle yli satatuhatta ääntä enemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Ylitimme ensi kertaa eduskuntavaaleissa yli 10 prosentin kannatuksen ja teimme sen reilusti.

Lue lisää

Oikaisu Jari Lepän virheelliseen tietoon Vihreiden metsänhoitoon ja tavoitteisiin liittyen

Mahtaako johtua lähestyvistä vaaleista vai mistä, että muiden puolueiden jäsenet levittävät virheellistä tietoa Vihreiden tavoitteista. Toimitusministeriön maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä väitti (Matti ja Liisa 28.3.) että Vihreät vastustaisivat metsänhoitoa ja tavoitteenamme olisi museoida metsät. Näin ei ole. Metsät ovat hyvä uusiutuva raaka-aine, joka on aina ollut suomalaisten niin henkisen kuin taloudellisen hyvinvoinnin lähde.

Lue lisää