Meille kaikille perhe on tärkeä.
Siksi ei ole ihme, että suomalaisia järkytti suuresti riihimäkeläisperheen kohtalo, josta Helsingin Sanomat uutisoivat puolitoista viikko sitten. Pitkään Suomessa asunut irakailaisperhe halutaan hajottaa. Perheen äiti ja kolmevuotias lapsi aiotaan käännyttää Irakiin. Heidät erotetaan perheen isästä ja sylivauvasta, jotka saavat luvan jäädä Suomeen.
Perheen kohtalosta nousseen kohun jälkeen käännytystä on lykätty, mutta perhe ei ole vielä turvassa.
Tänään tulee Suomessakin vihdoin viimein voimaan YK:n vammaissopimus. Suomi allekirjoitti sopimuksen jo vuonna 2006, mutta sen vaatimat lakimuutokset saatiin loppuun vasta viime kuussa. Olemme asiassa yksi EU:n hännänhuipuista. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, sopimus vihdoin astuu voimaan. Asiasta on syytä iloita.
Sopimus kieltää vammaisten syrjinnän. Se antaa vammaisille täydet ihmisoikeudet takaamalla heille palvelut, jotka mahdollistavat itsenäisen elämän. Se edellyttää esteettömyyttä niin kaduilla ja rakennuksissa kuin viestinnässä. Vammaisilla on oikeus osallistua itseään koskevien asioiden päättämiseen.
Tänään eduskunnassa tunteita herätti hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta. Esitys tiukentaisi rankasti kansainvälistä suojelua saavien oikeutta perheenyhdistämiseen. Puolison ja kahden lapsen saamiseksi Suomeen henkilöllä pitää olla 2 600 euron nettotulot kuukaudessa. Vaatimus on aivan kohtuuton sekä inhimillisesti että kotoutumisen kannalta.
Arvoisa rouva puhemies! Ministeri, hyvät läsnäolijat ja muut kuuntelijat!
Ihan tähän alkuun haluan kommentoida sitä ajatusta, jota keskustelussa on heitetty ilmaan, että kehitysyhteistyön tuloksellisuus ja sen seuranta olisivat jotenkin uusi asia. Tai että naisten ja tyttöjen kehittymiseen panostaminen olisi uusi asia, joka tulisi tämän kehityspoliittisen selonteon myötä. Täytyy muistuttaa, että näin ei ole.
Arvoisa puhemies!
Haluan alkuun kiittää lakivaliokuntaa näiden lakimuutosten käsittelystä ja siitä, että kun kyseessä on laki, joka on syntynyt kansalaisaloitteen pohjalta, niin on kunnioitettu sitä äänestystulosta, minkä viime eduskunta teki. On hienoa, että tämä laki halutaan nyt saattaa voimaan ja huomioida ne muut lakimuutokset, jotka syntyivät siitä, kun tasa-arvoinen avioliitto hyväksyttiin.
Arvoisa rouva puhemies!
Metsähallituslain valmistelu on puhuttanut paljon, ja tänäänkin olemme siitä keskustelleet. Kuten näkyy, suomalaiset rakastavat metsiään ja luontoaan, ja siksi huoli on ollut niin suurta siitä, mitä Metsähallituslain uudistamisessa tapahtuu. On hienoa, että me kävimme tämän lähetekeskustelun niin, että ministeri oli pitkään kuulemassa, sillä luottamusta ei herättänyt se tapa, jolla tämä laki tuotiin pikkutunneilla tänne viime viikolla. Mutta toivottavasti tästä otetaan opiksi ja lainvalmistelun loppusuora sujuu mallikkaasti.
Tänään on vietetty kansainvälistä vammaistenpäivää. Vaikka Suomi allekirjoitti YK:n vammaissopimuksen hienosti ensimmäisten joukossa maaliskuussa 2007, niin kansallinen ratifiointiprosessi on kuitenkin vielä kesken. Tämä on Suomen vammaispolitiikan häpeäpilkku, joka tulee pikaisesti korjata.
Vammaissopimuksessa on kyse ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tunnustamisesta vammaisille henkilöille, jolloin heille taataan mahdollisuus nauttia kaikille kuuluvista oikeuksista ja vapauksista täysimääräisesti ilman syrjintää. Sopimuksessa luetellaan monipuolisesti toimia syrjinnän poistamiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että vammainen ihminen asetetaan samalle viivalle muiden kanssa.