Tämä kesä on osoittanut, että ilmastokriisi ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan se on täällä tänään. Eivätkä ilmastotoimet ole vaihtoehto – ne ovat välttämättömiä. Samalla ne ovat avain Suomen ja koko Euroopan menestyksen rakentamiseen.
Ilmastolain uudistus on hallituksen tärkeimpiä ilmastotekoja. Uudistettu laki varmistaisi, että Suomi torjuu ilmastokriisiä ja tekee osansa Pariisin sopimuksesta, jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Olemme tänään lähettäneet luonnoksen uudesta ilmastolaista lausuntokierrokselle ja kuka tahansa voi ottaa siihen kantaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.
Lähes jokainen suomalainen liikkuu luonnossa, ja retkeilyn suosio on kasvanut huimasti viime vuosina. Yhä useampi suuntaa hakemaan luontoelämyksiä myös omia lähimetsiä kauempaa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia harvaan asutun maaseudun luonnonkauniille kunnille.
Hallitus on antanut tänään eduskunnalle esityksen Sallan kansallispuiston perustamisesta. Sallasta tulisi Suomen 41. kansallispuisto. Sallan kansallispuistoksi esitettävällä alueella luonnonkauniit vanhat metsät, suot ja vaaramaisemat kohtaavat vaikuttavan rotkolaakson. Alueelle voi matkata julkisilla liikennevälineillä perille asti, mikä tukee kestävää, vähähiilistä matkailua.
Itämeren ja muiden vesien suojelu on edennyt tällä hallituskaudella hyvin. Erityisen paljon toimia on tehty rehevöitymisestä pahasti kärsivän Saaristomeren valuma-alueella. Nyt olemme päättäneet ryhtyä uusiin toimiin, joilla saamme poistettua Saaristomeren valuma-alueen Itämeren niin sanottujen hot spottien, eli “pääsaastumisalueiden” joukosta vuoteen 2027 mennessä.
Maatalouden ilmastotyön potentiaali on valtava. Ruoantuotanto on tällä hetkellä suuri päästöjen lähde, mutta valitsemalla ilmastoviisaita käytäntöjä maanviljelyllä on mahdollisuus pienentää päästöjään ja lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä. Moni viljelijä on jo ottanut käyttöönsä ilmastoystävällisempiä tuotantotapoja. Nyt on tärkeää saada ne vallitseviksi käytänteiksi, sillä on selvää, että maataloudessa päästöjä pitää vähentää siinä missä esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa.
VATTin tänään julkaisema asiantuntijaraportti suosittaa, että Suomessa otetaan käyttöön kaivosyhtiön voittoihin kohdistettu kaivosvero. Vihreät kannattavat kaivosveroa ja haluamme, että vero kohdistetaan myös kaivostoiminnan aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Päätös kaivosveron käyttöönotosta on tehtävä ensi syksyn budjettiriihessä.
Teimme hallituksessa historiallisen periaatepäätöksen laajoista ja monipuolisista luonnonsuojelutoimista. Aiomme suojella, ennallistaa, kunnostaa ja hoitaa kymmeniä tuhansia hehtaareja arvokkaita elinympäristöjä laajentamalla viime vuonna aloittamaamme menestyksekästä Helmi-elinympäristöohjelmaa vuoteen 2030 asti. Päätös asettaa suuntaviivoja koko vuosikymmenen luonnonsuojelutyölle. Tavoitteenamme on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen.
Kunnat ovat avainasemassa ilmasto- ja luontokriisin torjunnassa: jos kaikki kuntien nykyiset ilmastotavoitteet saadaan toteutettua, jo puolet kaikista Suomen hiilineutraaliuteen tarvittavista päästövähennyksistä on tehty. Tämä ja monia muita kiinnostavia tietoja löytyy Sitran viime viikolla julkaistusta Kuntien ilmasto- ja luontotyö -raportista.
Luonnon monimuotoisuuden suojeluun on tällä hallituskaudella tartuttu toden teolla ja tulokset puhuvat puolestaan. Luonnonsuojelun ennätyskorkean rahoituksen ansiosta olemme suojelleet, ennallistaneet ja kunnostaneet Suomen luonnon helmiä. Pelkät suojelutoimet eivät kuitenkaan riitä. Luonto ja sen huomioiminen tulee ottaa osaksi kaikkea päätöksentekoa.