Juuri päättynyt Glasgow’n ilmastokokous onnistui tärkeimmässä tavoitteessaan eli pitämään 1,5 asteen tavoitteen ulottuvissamme. Jatkossa maiden päästövähennyslupausten riittävyyttä tullaan arvioimaan ja tarkastelemaan joka vuosi, ei joka viides vuosi kuten aiemmin. Ruuvi on paikallaan, mutta maailman mailta on löydyttävä tahtoa kiristää sitä.
Jotta mahdollisimman monenlaiset nuoret saataisiin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, on kehitettävä monipuolisempia tapoja kuulla nuoria. Oppeja nuorten osallistamisesta ilmastolain valmisteluun summaavat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja Nuorten Akatemian kehittämispäällikkö Heidi Rosbäck.
Kaivostoimintaan tähtäävän malminetsintäluvan voi Suomessa saada lähes minne vain: arvokkaalle pohjavesialueelle, luonnonsuojelualueelle, erämaa-alueelle tai maailmanperintökohteeseen. Hallitus uudistaa parhaillaan kaivoslakia ja luonnonsuojelulakia. Uudistusten yhteydessä on rajattava luonnon ja ihmisen kannalta arvokkaat alueet kokonaan kaivostoiminnan ulkopuolelle.
Parhaillaan Skotlannin Glasgow’ssa on käynnissä vuosittaiset YK:n ilmastoneuvottelut. Tämän vuoden neuvotteluja voi syyllä kutsua historian suurimmiksi: rekisteröityjä osallistujia on noin 40 000, joka on kaikkien aikojen ennätys. Puhujien listalla on sellaisia nimiä kuin Barack Obama, Angela Merkel ja Leonardo DiCaprio.
Päivitettyä lakia eläinten hyvinvoinnista on odotettu pitkään. Nykyinen laki on auttamatta vanhentunut, sillä se on 25 vuotta vanha, ja ymmärrys eläinten lajityypillisistä tarpeista on tässä ajassa kasvanut merkittävästi. Myös enemmistö suomalaisista on tänä aikana alkanut vaatia parempaa eläinten kohtelua.
Maa- ja metsätalousministeriö on tänään ministeri Lepän johdolla laittanut lausunnoille oman asetuksen suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi ensi talvena. Vihreiden mielestä päätös on erittäin valitettava, emmekä kannata sitä.
Talousmahdeilta tarvitaan tosiasioiden tunnustamisen lisäksi nopeita ja tehokkaita toimia. Meillä pienillä mailla on tärkeä rooli kirittäjinä. Voimme osoittaa, että tehokas ilmastopolitiikka on myös kansallinen etu.
Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet käänteentekeviä suomalaisessa luonto- ja ilmastopolitiikassa. Ympäristön tila on noussut aivan uudella tavalla politiikan keskiöön. On korkea aikakin, sillä ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat jo koko planeettamme tulevaisuutta.
Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035 on matkaa melko tarkalleen kaksi maatalouden tukipolitiikkakautta. Parhaillaan valmistellaan Suomen maataloustukien suuntaamista vuoteen 2027 saakka. Vuodesta 2028 eteenpäin pitäisi alkaa siitä seuraava seitsemänvuotiskausi.
Rakennettu ympäristö on avainasemassa siinä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Rakentamisessa kuluu suuret määrät luonnonvaroja ja maankäytön tavat vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat kolmasosan Suomen kasvihuonekaasuista. Olemme lähettäneet tänään lausuntokierrokselle esityksen uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi, joka ohjaa rakentamista ja maankäyttöä torjumaan ilmastokriisiä ja luontokatoa. Laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.