Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt näkyväksi, miten vahvasti olemme edelleen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Öljyn hinnannousu tuntuu niin bensapumpulla kuin monen kodin lämmityslaskussa.
Kriisin keskellä yhä useampi on ymmärtänyt, että puhtaaseen energiaan siirtyminen kannattaa paitsi ilmaston, myös maamme energiaomavaraisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Hajautettu, puhtaaseen ja kotimaiseen kestävästi tuotettuun energiaan perustuva järjestelmä kestää paremmin kriisejä.
Heimo Riikonen kysyi (Karjalainen 17.3.), miten Suomi on varautunut hybridiuhkiin.
Aivan samoin kuin olemme varautuneet aseelliseen hyökkäykseen, olemme varautuneet muuhun Suomen suvereniteettia loukkaavaan ja uhkaavaan toimintaan, kuten hybridivaikuttamiseen.
Suomeen saapuu tällä hetkellä paljon Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jaloista paenneita ihmisiä. Meidän on annettava heille kaikille mahdollisuus turvalliseen arkeen taustasta, ihonväristä tai äidinkielestä riippumatta. Suomessa ei ole sijaa minkäänlaiselle rasismille.
Viime torstaina heräsimme aikaan, jota kukaan ei olisi toivonut näkevänsä. Putinin Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopassa alkoi julma sota. Koko maanosan turvallisuus on muuttunut merkittävällä tavalla.
On ihailtavaa, miten voimakkaasti suomalaiset ja koko maailma ovat nousseet puolustamaan Ukrainaa. Olen ministerinä ollut lukuisissa EU-kokousten neuvotteluissa. Koskaan aiemmin en ole nähnyt kokouspöydissä tällaista yhtenäisyyttä.
Suomi ajaa huomisessa EU:n sisäasioiden neuvoston kokouksessa tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa. Sen avulla Ukrainasta sotaa pakenevat saisivat oleskeluluvan Suomeen vuodeksi ilman erillistä turvapaikkaprosessia. Meidän on autettava sodan keskelle jääneitä ihmisiä.
112-päivä on vuosittain 11.2. ympäri Eurooppaa vietettävä hätänumeropäivä. Päivän tarkoituksena on tehdä tunnetuksi yleistä hätänumeroa 112, joka on sama kaikissa Euroopan maissa. Vuonna 2022 päivää vietetään teemalla ”Turvallisuuden tunne tehdään yhdessä”. 112-päivää koordinoi Hätäkeskuslaitos ja sisäministerinä minulla on ilo ja kunnia toimia tämän vuoden 112-päivän suojelijana.
Suomalaisen maatalouden kannattavuus ja monen viljelijän jaksaminen on ollut koetuksella jo pitkään. Huonon satovuoden ja nousseiden tuotantokustannusten vuoksi ala on tällä hetkellä vaikeammassa tilanteessa kuin aikoihin, ja moni viljelijä miettii, miten selviää kesään asti.
Paahtavat lämpöaallot, rankkasateet, tulvat, myrskyt ja metsäpalot. Ilmastokriisiä pahimmillaan. Vielä 1970-luvulla erilaisia luonnonkatastrofeja tapahtui maailmanlaajuisesti noin 90 vuodessa. Nyt vuosittainen keskiarvo on moninkertainen, esimerkiksi vuonna 2019 niitä oli 409. Syksyllä 2020 Atlantilla myrskysi niin useasti, että meteorologeilta loppuivat aakkoset kesken myrskyjä nimetessä. Näin on tapahtunut vain kerran aikaisemmin, vuonna 2005.
Sisäministeriön kunnianhimoinen tavoite on, että turvallisuustoimijoiden hiilijalanjälki on 75 % vähemmän vuonna 2035 kuin mitä se oli vuonna 2018. Tavoitteeseen pyritään välitavoitteen kautta vähentämällä päästöjä ensin 50 % vuoteen 2027 mennessä.
Aluevaaleissa valittaville valtuustoille siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi päätäntävalta myös pelastustoimesta. Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien palvelut ovat ihmisille tärkeitä silloin, kun hätä on suurin. Silti pelastustoimesta on puhuttu aluevaalien alla yllättävän vähän.