Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut maailmaa. Elämme nyt uudenlaista aikaa, jonka vaikutukset heijastuvat monella tapaa Itä-Suomeen.
Lue lisää›
Turvallisuusympäristömme on muuttunut tänä keväänä merkittävästi. Sen myötä riski erilaisiin häiriötilanteisiin, mukaan lukien vieraan valtion vihamieliset vaikuttamisyritykset, on kohonnut.
Nato on poliittinen ja sotilaallinen liitto, jonka tehtävänä on edistää jäsenvaltioidensa turvallisuutta. Aiemmin Nato on ollut lähinnä sotilaallinen puolustusliitto, mutta nykyisin sen sateenvarjon alla edistetään myös siviilivalmiutta ja jäsenmaiden kriisinkestävyyttä. Vakavissa kriisitilanteissa, kuten Ukrainassa, on nähty, että aseellinen puolustus tarvitsee tuekseen siviiliyhteiskunnan toimintoja kuten viestiyhteyksiä, logistiikkaa, puhdasta vettä, väestönsuojelua ja pelastustoimia.
Suomen puolustaminen on paljon enemmän kuin aseellista toimintaa. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi myös ei-sotilaallista varautumistamme.
Valtaosa kotimaan koronarajoituksista on purettu ja useissa työpaikoissa on palattu samassa tahdissa kotikonttorilta toimistolle normaalien rutiinien pariin. Moni etätöihin oppinut on jäänyt miettimään, miten etätöitä voisi jatkaa myös tulevaisuudessa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt näkyväksi, miten vahvasti olemme edelleen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Öljyn hinnannousu tuntuu niin bensapumpulla kuin monen kodin lämmityslaskussa.
Kriisin keskellä yhä useampi on ymmärtänyt, että puhtaaseen energiaan siirtyminen kannattaa paitsi ilmaston, myös maamme energiaomavaraisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Hajautettu, puhtaaseen ja kotimaiseen kestävästi tuotettuun energiaan perustuva järjestelmä kestää paremmin kriisejä.
Heimo Riikonen kysyi (Karjalainen 17.3.), miten Suomi on varautunut hybridiuhkiin.
Aivan samoin kuin olemme varautuneet aseelliseen hyökkäykseen, olemme varautuneet muuhun Suomen suvereniteettia loukkaavaan ja uhkaavaan toimintaan, kuten hybridivaikuttamiseen.
Suomeen saapuu tällä hetkellä paljon Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jaloista paenneita ihmisiä. Meidän on annettava heille kaikille mahdollisuus turvalliseen arkeen taustasta, ihonväristä tai äidinkielestä riippumatta. Suomessa ei ole sijaa minkäänlaiselle rasismille.
Viime torstaina heräsimme aikaan, jota kukaan ei olisi toivonut näkevänsä. Putinin Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopassa alkoi julma sota. Koko maanosan turvallisuus on muuttunut merkittävällä tavalla.
On ihailtavaa, miten voimakkaasti suomalaiset ja koko maailma ovat nousseet puolustamaan Ukrainaa. Olen ministerinä ollut lukuisissa EU-kokousten neuvotteluissa. Koskaan aiemmin en ole nähnyt kokouspöydissä tällaista yhtenäisyyttä.
Suomi ajaa huomisessa EU:n sisäasioiden neuvoston kokouksessa tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa. Sen avulla Ukrainasta sotaa pakenevat saisivat oleskeluluvan Suomeen vuodeksi ilman erillistä turvapaikkaprosessia. Meidän on autettava sodan keskelle jääneitä ihmisiä.