Vappupuhe Joensuussa 1.5.2014
Hyvät kuulijat,
poliittisten vappupuheiden perinteeseen taitaa kuulua toisten haukkuminen ja omien toimien erinomaisuuden korostaminen. Ajattelin kuitenkin jättää sen välistä. Minulle politiikka on yhteistyötä ja harvoin mitään saa aikaiseksi yksinään.
Sitä paitsi aiheet, joita vappupuheeni käsittelee, ovat niin suuria, että niiden eteen tarvitaan kaikkien sitoutumista yli puoluerajojen. Ympäristön kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen torjunta.
Hyvät ihmiset,
Meneillään oleva kaivosbuumi on ympäristöpolitiikkaamme testi. Kaivostoiminnassa pelataan suurilla panoksilla. Riskit ovat suuret ja tappiotkin voivat olla suuria – varsinkin luonnolle. Voimme menettää hyvin paljon ja nopeasti, sekä luontoarvoja että euroja. Siksi kaivostoimintaa on säädeltävä tiukasti.
Kaivostoiminta on laitettava kunnioittamaan pohjoisen luontoa. Mitä pohjoisimmille alueille mennään, sen herkempää ja hitaammin luonto uudistuu ja sitä suuremmat kaivosten riskit ovat. Siksi kaikkein pohjoisimmilla alueilla kaivostoimintaa tai öljynporausta ei voi sallia lainkaan.
Kyse ei ole siitä, että minä tai vihreät olisivat allergisia kaikelle kaivostoiminnalle. Kaivostoiminta kuuluu meidän kaikkien arkeen aivan itsestään selvästi, niin selvästi ettei sitä tule ajatelleeksikaan. Tämän mikrofonikin valmistamiseen on tarvittu erilaisia mineraaleja.Kyse ei siis ole siitä, etteikö mineraalivaroja saisi hyödyntää, kyse on siitä miten se tehdään.
Kysymys ”miten se tehdään” on ajankohtainen täällä meillä Pohjois-Karjalassa. Aivan viime aikoina eri puolilla maakuntaa on tehty kaivosvaltauksia. Vaikka lainsäädäntömme yleensä turvaa hyvinkin vahvasti omistajan oikeudet, niin kaivoslaissa ne on unohdettu tyystin. Kenen tahansa maille tai naapuriin voi kaivosyhtiö tehdä valtauksen ilman, että edes maanomistajalla on siihen mitään sanottavaa.
Hyvät kuulijat,
Kaivoslaki vaatii uudistamista. Paikallista ääntä on kuultava, jo valtausaikeista on tiedotettava avoimesti ja ajoissa. Kaivoslupia myönnettäessä niin maanomistajan kuin lähialueen asukkaidenkin mielipiteellä pitää olla merkitystä. Kaivostoiminta pitää kokonaan kieltää luonnonsuojelualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Pohjavedelle kaivostoiminta ei saa aiheuttaa minkäänlaista riskiä.
Kaivostoiminnan jäljet jäävät ja pysyvät, pitkään sen jälkeen kun malmit on kuljetettu pois ja voitot kotiutettu. Paikallisen yhteisön tulisi saada pysyvien haittojen ohella selkeää hyötyä kaivoksesta. Tarvitaan kaivosvero, joka takaa sen, että osa kaivoksen tuotosta jäisi suoraan paikkakunnalle. Lisäksi yhtiöt on velvoitettava jälkihoitotoimenpiteisiin ja vastaamaan mahdollisista tulevaisuuden ongelmista. Tämä onnistuu asettamalla yhtiöiden vakuudet riittävän suuriksi. Tällöin haittojen siivoaminen ei jää yhteiskunnan eli meidän veronmaksajien hartioille.
Kaiken kaikkiaan kaivostoiminnan kohdalla on syytä muistaa, että se työllistää vain väliaikaisesti. Kuitenkin se voi lyhyessäkin ajassa tuhota muiden elinkeinojen, kuten luontomatkailun, puhtaan elintarviketuotannon tai poronhoidon, mahdollisuudet lopullisesti.
Kaivostoiminnan sääntelyä mietittäessä on erityisen tärkeä ajatella asioita nenäänsä pidemmälle. toiminta on korostetusti sukupolvikysymys. Onko oikein, että meidän sukupolvemme rohmuaa maamme mineraalivarat muutamassa vuosikymmenessä? Tulisiko meidän jättää mineraalivaroja maan sisään myös tulevia sukupolvia varten? Vai jätämmekö heille vain toiminnasta aiheutuvat ympäristöongelmat?
On selvää, että kaivospolitiikkaan on saatava pidempää aikajännettä.
Hyvät kuulijat,
Valitettavasti kaivostoiminta on vain yksi esimerkki siitä, miten toimintamme ei ole ympäristön kannalta kestävää.
Ilmastonmuutos on konkreettinen seuraus siitä, miten olemme aiheuttaneet peruuttamattomia muutoksia omassa elinympäristössämme. Ilmastonmuutos on suurin ihmiskunnan kokema kriisi. Se uhkaa vakavasti tulevaisuuttamme. Silti monet ovat sille edelleen sokeita ja haluavat jatkaa toimintaa entiseen malliin ikään kuin mitään ilmastonmuutosta ei olisi olemassakaan.
Tämä sokeus ei johdu tiedonpuutteesta. Tietoa meillä on. Silti monet vielä luulevat, että ilmastonmuutos koskettaa joitakuita toisia jossain kaukana. Valitettavasti näin se ei ole. Ilmastonmuutos tulee näkymään myös meidän omalla pihallamme. Talvet ja kesät ovat yhä useammin poikkeavia kuin normaaleja.
Tämä talvi on taas kerran ollut yksi poikkeavien talvien sarjassa. Lunta oli niin vähän, että pihamaita ei juuri tarvinnut kolata. Sen sijaan lumikolaan jouduttiin tarttumaan Saimaan jäällä, jotta norppien poikasille saatiin turvattua pesäpaikat. Samoin lunta kolattiin latu-urille, jottei aivan kaikkia hiihtotapahtumia tarvinnut perua.
Hyvät ihmiset,
On viimeiset hetket tarttua toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Nurina siitä, ettei yksin kannata tehdä mitään, jos muut eivät tee, on joutavaa. Edelläkävijöitä tarvitaan.
Edelläkävijät myös pääsevät hyötymään eniten uusista työpaikoista. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa suomalaisten uusiutuvan energian ja puhtaan teknologian yritysten vientimahdollisuudet jumittavat. Syy on se, etteivät kotimaan markkinat tarjoa niille riittäviä testipaikkoja ennen maailmalle lähtöä.
Poliittisten päättäjien tehtävänä on asettaa sellaisia tavoitteita ja rajoitteita, että ne pakottavat toimimaan ilmastomyönteisesti. Tämä on keino päästä edelläkävijäksi.
Vihreät haluaa, että Suomi luopuu kokonaan kivihiilin käytöstä vuoteen 2025 mennessä. Meillä on runsaasti uusiutuvaa energiaa, jolla voimme korvata kivihiilen. Turpeella sitä on turha korvata, se veisi vain ojasta allikkoon. Ilmastovaikutuksilta turve on yhtä huono kuin kivihiili. Lisäksi se aiheuttaa vesistöjen pilaantumista. Sen sijaan metsäenergian käyttöä voimme lisätä merkittävästi. Myös tuulivoiman kasvupotentiaali on huikea.
Kaikesta fossiilisista polttoaineista tulee päästä kokonaan eroon. Pohjois-Karjalan tavoite öljyvapaasta maakunnasta on oikea. Meidän tulee ottaa edelläkävijän rooli Suomessa. Suuntamme on hyvä, tarvitsemme vielä lisää vauhtia.
Hyvät kuulijat,
olemme Eurovaalien kynnyksellä.
Eurovaaleissa on kyse kokonaisen maanosan tulevaisuudesta. Eurooppa on myrskyn keskellä. Pitkittynyt talouskriisi uhkaa yhteiskuntarauhaa. Kokemus yhteisistä eurooppalaisista arvoista, demokratiasta ja ihmisoikeuksista on koetuksella. Liian moni on joutumassa tyhjän päälle. Nuorisotyöttömyys uhkaa koko maanosaa ja eteläisessä Euroopassa nuoret ovat jo pakenemassa muualle etsimään parempaa tulevaisuutta.
Euroopan Unionilla on takanaan vakuuttava historia rauhan ja yhteistyön projektina, joka on taannut maanosan vaurauden kasvun. Emme saa tässä vaikeassa tilanteessakaan luopua toivosta yhteisestä Euroopasta ja sen kyvystä ratkaista kriisejä. Eurooppa tarvitsee nyt uusia ideoita ja rohkeutta muuttaa suuntaa.
Me Vihreät uskomme eurooppalaisiin arvoihin ja yhteiseen Eurooppaan. Mielestämme ihmisarvon, kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen ja ympäristön vaalimisen tulee olla Euroopan unionin ytimessä. Haluamme korjata Euroopan talouden, puolustaa vapautta ja luoda lisää työtä ympäristön kestävästä käytöstä.
Euroopan tulee ottaa vastuu ihmiskunnan suurimman kriisin, ilmastonmuutoksen, torjumisessa. Me emme voi enää odottaa emmekä viivytellä ratkaisujen suhteen. Olemme jo nyt myöhässä. Määrätietoisilla ratkaisuilla voimme kuitenkin pysäyttää lämpenemisen pariin asteeseen.
Hyvä ihmiset,
Euroopan unioniin tarvitaan meppejä, jotka haluavat puolustaa yhteistä Eurooppaa. Tarvitsemme meppejä, jotka ottavat ilmastopolitiikan tosissaan. Tarvitsemme meppejä, jotka rakentavat rauhaa Euroopan sisällä ja Euroopan ja muun maailman välillä.
Euroopan Unioniin tarvitaan vihreitä meppejä.
Ja me pohjoiskarjalaiset tarvitsemme sinne vihreän rauhan ammattilaisen, Tarja Cronbergin.
Hyvät kuulijat,
Tarja itse pitää tänään vappupuheen Kotkassa, aiheenaan “Vappuna ei huudeta Natoa apuun”. Hän käsittelee siinä Ukrainan kriisiä ja sen välittömiä seurauksia Suomelle ja suomalaisille.
Tähän loppuun luen teille pari kohtaa tuosta Tarjan puheesta.
Venäjään kohdistuvista pakotteista Tarjan puheessa todetaan mm. seuraavasti:
“Ukrainan tilanne on turvallisuuspolitiikan lisäksi nostanut esiin pakotteet. Ja sen, että Suomen kannalta on erittäin hankalaa jos EU hyväksyy yleisiä talouspakotteita Venäjää vastaan. Onneksi maanantaina ei vielä Brysselissä hyväksytty tämän kaltaisia pakotteita, vaan lisättiin vain henkilöpakotteita. Johtavien henkilöiden matkoja rajoitetaan, Euroopassa olevaa omaisuutta rajoitetaan. Nämä henkilöpakotteet eivät suoranaisesti vaikuta Suomen talouteen vaikka Hartwall Areenan omistajat ovatkin pakotteiden kohteena.
Yleisten talouspakotteiden kanssa on toisin. Jos ne tulevat kohdistumaan öljy- ja kaasuostoihin vaikeutuu Suomen energiahuolto. Jos ne kohdistuvat rahojensiirtojärjestelmään eivät suomalaiset vientiyritykset pysty vientiin, eivätkä Venäjällä toimivat suomalaisyritykset pysty kotouttamaan rahoja Venäjältä. Myös opiskelun rahoitus vaikeutuu.
Vaikuttaisivatko nämä pakotteet Venäjän politiikkaan? Muuttaisivatko he suunnitelmiaan Itä-Ukrainan suhteen? En usko. Päinvastoin Venäjä on uhannut vastapakotteilla. Suomeen ei ehkä tule enää puuta, ruokaa ei enää osteta Valiolta. Itä- Suomen taloudelle ja työllisyydelle tilanne on täynnä uhkia.
Ukrainan kriisin seurauksista on jo näyttöä. Venäläisten ostosmatkailu Suomeen on vähentynyt. Tähän on osasyynä ruplan kurssi, mutta myös tilanteen synnyttämät viholliskuvat. Kun suhteet ovat huonot, myös kanssakäyminen hiipuu. Vaivoin rakennettu raja- alueyhteistyö voi kokea äkkinäisen lopun. Jo nyt EU:n edustusto Moskovassa on lopettanut kaiken yhteistyön, projektit seisovat. Ainoastaan raportteja tilanteen kehittymisestä kirjoitellaan. Tällä hetkellä vallitsee uhkailun ja odotuksen tila.”
Tarja Cronberg puhuu myös siitä, miten kriisi vaikuttaa energiahuoltoon ja omavaraisuuteen:
“EU:ssa on keskusteltu siitä tuleeko uusiutuvalle energialle sopia myös sitova tavoite vuoteen 2030 mennessä. Nyt se varmasti tulee. On arvioitu, että 30 prosentin sitovalla tavoitteella työpaikkojen määrä lisääntyisi noin 570 000. Jos Ukrainan kriisin takia tavoitetta siitäkin nostetaan, olisi työpaikkojen määrä suurempi. Suomen energiaomavaraisuus on noin 30 %, joten edessä on tiukka vääntö, mutta myös työn lisääntyminen metsäenergian, biokaasun ja tuulienergian tuotannossa. Näin vappuna toivotamme uudet työpaikat lämpimästi tervetulleiksi.”
Hyvät kuulijat
vappuna juhlimme kevättä ja vappu on työn juhla.
Ilmastonmuutos on uhka ainutlaatuisille neljälle vuodenajallemme. Meidän tulee päättäväisesti tehdä työtä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Emme saa kadottaa kevättä.
Ilmastonmuutoksen torjunta luo uusia, ympäristön kestävään käyttöön pohjautuvia työpaikkoja. Meillä Pohjois-Karjalassa, metsien maakunnassa, tähän mahdollisuuteen meidän pitää tarttua.
Hyvät ihmiset, oikein hyvää vappua teille kaikille!