Tasa-arvo ei ole vielä valmis
Tänään moni nainen on saanut käteensä ruusun, kiitos kansainvälisen naistenpäivän. Huomaavaisuus on hyve, mutta on silti hyvä muistaa, että alun perin naistenpäivässä oli kysymys aivan muusta kuin kukkasista. Nimittäin tasa-arvosta.
Tasa-arvosta naistenpäivässä on kyse edelleen, sillä vaikka hallitusohjelmassa muuta väitetäänkin, tasa-arvo ei ole vielä valmis. Haluan nostaa esiin erityisesti kaksi tasa-arvon ongelmaa: naisiin kohdistuvan väkivallan ja palkkaepätasa-arvon.
Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselyn mukaan 47 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Siis lähes puolet naisista kohtaa jossakin vaiheessa elämäänsä väkivaltaa. Siitä vain hyvin pieni osa ilmoitetaan poliisille.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen Istanbulin sopimus astui Suomessa voimaan viime elokuussa, mutta monet sen vaatimista toimenpiteistä ovat yhä toteuttamatta. Turvakotipaikkoja ei ole edelleenkään riittävästi, ja myös ympärivuorokautinen auttava puhelin väkivallan uhreille puuttuu. Teimme viime syksynä talousarvioaloitteen, jossa ehdotimme lisärahaa turvakotipaikkoihin. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty, ja budjettiin tullut määräraha on auttamatta liian pieni.
Toinen iso tasa-arvo-ongelma on naisten ja miesten välinen palkkaepätasa-arvo. Tilastokeskuksen mukaan naisten kokonaispalkka oli vuonna 2014 noin 82 prosenttia miesten palkasta. Eilen Lännen Media uutisoi, että lapsiperheissä palkkaero on vielä tätäkin suurempi. Kahden aikuisen lapsiperheissä äidin mediaanieuro on vain 68,3 prosenttia isän eurosta. Myös yksinhuoltajanaisten tulot jäävät kauas yksinhuoltajamiesten tuloista. Miesyksinhuoltajien vuotuinen mediaanitulo on 44 prosenttia suurempi kuin naisyksinhuoltajilla.
Palkkaero on junnannut viime vuosien ajan samoissa lukemissa. Parannuksen sijaan nyt näyttää siltä, että tulossa on huonompaa. Yhteiskuntasopimus leikkaa suhteessa eniten juuri pienipalkkaisilla, naisvaltaisilla julkisilla aloilla työskentelevien ansioita. Tämä ei olekaan yllätys, kun ottaa huomioon että neuvottelijoina oli neljä hyväpalkkaista miestä, ja keskustelua vauhditti kolme ässää, niin ikään kaikki miehiä.
Hallituksella olisi mahdollisuus kompensoida naisvaltaisten alojen menetystä kohdistamalla lupaamiaan veronkevennyksiä ja muita toimenpiteitä naisten eduksi. Tiukkasimmekin viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta, mitä se aikoo asialle tehdä. Vastausta ei tullut, pääministeri irtisanoutui vastuusta. Parannuksia ei näytä olevan tulossa.
Vuonna 2016 olemme siis edelleen siinä tilanteessa, että tasa-arvon puolesta on taisteltava. Taistelua on jatkettava herkeämättä, muuten liuku taaksepäin alkaa välittömästi.
Moi. Liian lepsu kommentti! Mutta mites on jos mies lyö toista miestä kuonoon, syyttä – onko sen vain annettava tapahtua? Minua on lyöty, vaikka en provosoinut sanallisesti tai fyysisesti mitenkään enkä ollut lyöjälleni mitään velkaa. Mutta minä koko sille Kiihtelysvaaran Heinävaaran jengille näytin miten lyödään kaikista lujimmin; lahjoitin sille jätkäsakille uunituoreen esikoisrunokirjani nimeltään ‘Jokin uusi rakentuu jo’ , josta sana levisi kuin kulovalkea. Omistin siellä kirjani yhdelle ‘Lassille’, jonka kanssa olimme ystävystyneet ja se oli lempeä kuusikymppinen tissuttelija. Avitti minua monena krapula-aamuna tarjoamalla muutaman ‘tasoittelevan’ mulle. Noissa maalaistaajamissa pimeä viina virtaa ja näköalattomuus vaivaa. Nyt mulla luistaa silloista paremmin, selvisin pikku seikkailustani vain parin-kolmen vuoden ajan tuhlauksella, olisin siinä ajassa voinut tehdä jotain hyödyllisempää. Ei enää ikinä landelle asumaan kunnan vuokrataloon oli uuden tietoisuuteni saldo muuttoauton apukuskin paikalle istuutuessani. Ja sitten eikun kohti uusia seikkailuja! Ps. Ja tietenkin kaikki vapaat synnytysikäiset naiset olivat jo ennen kylälle saapumistani kauas , kauas pois kaikonneet. Ja koska olen Hesassa jo aikoinani asunut, mulle tämä nykyinen rauhallinen asuinpaikka aika lähellä Joensuun keskustaa passaa mainiosti. Toistaiseksi! Terveisiä taidekulttuurin moniottelija Risto Laitiselta, ja ainakin toistaiseksi Vihreän Puolueen jäseneltä. Mutta miksi myös eräät tahot Joensuun Vihreissä puukottavat mua selkään perättömillä tai valheellisilla väitteillään!? Ja mitkä ovat heidän mukamas tietolähteensä? Minua Joensuulaiset seksuaalisuudeltaan poikkeavat tahot nähtävästi pelkäävät, että paljastan Heidän salajuonensa varastaa Jeesuksen ikivanhat käärinliinat, jotka roikkuvat taloyhtiömme kuivaushuoneessa pyykkinarulla. Muut talon asukkaat säilyttävät siinä komerossa lähinnä lastenvaunujaan. Potenssipitoista kevättä myös Sulle sinne toiseksi isoimmalle kirkolle, kyllä kylässä kirkko olla pittää. Muuten menis lekkerpeliks. Hyvää kevättä hyvä kansanedustaja Krista Mikkonen, toivoo monialataiteilija Risto Laitinen. Kyllä lähtee; nimittäin kaunokirjallista tekstiä, kuivapastelliväri maalauksia ja kitarakomppia. Alkaa tämän tilan raivaus asunnoksi, jopa kodiksi olla enää emäntää vailla!