Konsteja hanhiongelman ratkaisemiseksi haettiin tosissaan
Tänä vuonna valkoposkihanhien aiheuttamat viljelyvahingot ovat olleet paikoin todella mittavia ja ajaneet monet viljelijät täysin kohtuuttomaan tilanteeseen. Huoli eläinten tarvitseman rehun riittävyydestä ja omasta toimeentulosta on kalvanut mieltä.
Jotta kiperään tilanteeseen saataisiin ratkaisuja, perustimme maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyöllä valkoposkihanhityöryhmän. Työryhmä laittoi välittömästi toimeksi, ja läpi kesän jatkuneen työn tulokset julkaistiin eilen tiistaina.
Heti kevään ja kesän aikana olemme ympäristöministeriössä tehneet toimia helpottaaksemme viljelijöiden tilannetta. Vahvistimme Varsinais-Suomen ely-keskuksen resursseja poikkeuslupakäsittelyn sujuvoittamiseksi. Resursseja tarvitaan, että hakemusten käsittely onnistuu nopeasti kaikissa tapauksissa.
Sitouduimme yhdessä ely-keskusten kanssa korvaamaan valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot mahdollisimman nopeasti. Viimeisetkin korvaukset on jo laitettu maksatukseen, toivottavasti kaikki ovat tulleet jo perille.
Lisäksi vahvistimme Pohjois-Karjalan ely-keskuksen resursseja hanhien parissa tehtävään työhön. Jatkossa työryhmän esittämä hanhikoordinaattori pystyy auttamaan ja tukemaan alueen viljelijöitä sekä vahvistamaan yhteistä suunnittelua ja koordinointia toimijoiden kesken.
Valkoposkihanhityöryhmä on lähtenyt etsimään kokonaisvaltaista ratkaisua laajasti eri keinoja käyttäen. Osa toimista saadaan käyttöön heti tänä syksynä, jotkut vaativat pidemmän ajan toteutuakseen. Myös pitkän aikavälin toimiin sitoutuminen on tärkeä osa ratkaisua.
On parannettava viljelijöiden tiedonsaantia poikkeuslupien hakemisesta hanhien karkotukseen sekä kehitettävä käytettäviä karkotuskeinoja. Raportti myös toteaa, että viranomaisella on mahdollista antaa poikkeuspäätökseen välitön täytäntöönpano oikeudellisten edellytysten täyttyessä.
Kannustan haitankärsijöitä yhteispoikkeusten hakemiseen. Niiden etuna on kustannustehokkuus, sujuvuus sekä mahdollisuus karkottamisen koordinointiin sen tehon parantamiseksi.
Raportin mukaisesti luonnonsuojelulain uudistamisen yhteydessä tarkastellaan mahdollisuuksia myöntää poikkeuksia nykyistä laajemmille alueille, jotta välittömiä karkotustoimia voidaan tehdä ripeästi yllättävissäkin tilanteissa.
Sen sijaan raportti ei esitä vaihtoehtona valkoposkihanhen siirtämistä metsästyslain piiriin. Tätä raportti jää näkemykseni mukaan selvästi kaipaamaan, olihan työryhmän tarkoituksena kääntää kaikki kivet eri vaihtoehtojen löytämiseksi.
Lintujen ruokailupellot ovat oleellinen osa ratkaisua. Karkotuksesta aseella tai ilman ei ole mitään hyötyä, jos linnuilla ei ole paikkaa minne siirtyä.
Myös lintupeltojen osalta päästään heti liikkeelle: ensimmäiset sopivat kohteet ovat jo löytyneet. Tavoitteena on kunnostaa yhteensä 1 000 hehtaaria entisiä turpeennostoalueita lintujen ruokailualueiksi. Pidemmällä aikavälillä työryhmä esittää ratkaisuvaihtoehtoina joko ympäristösopimusten tai -sitoumusten käyttöä tulevalla maatalouden cap-rahoituskaudella.
Tärkeä uutinen on, että jo ennen tulevan ohjelmakauden käynnistymistä on mahdollista perustaa uusia ruokailualueita. Selvitämme ympäristöministeriössä pikimmiten esimerkiksi mahdollisuuden lintupeltojen perustamiseen määräaikaisella rauhoituksella.
Konsteja on haettu toden teolla ja niitä on myös löytynyt. Valkoposkihanhien viljelyksille aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi tarvitaan yhtä lailla karkotusta, lintupeltoja kuin riittävillä resursseilla turvattua sujuvaa yhteistyötä.
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö työskentelevät yhdessä kestävän ratkaisun löytymiseksi maatalouden edellytysten varmistamiseksi hanhien muuttoreitin alueella.
Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 2.9.2020.