Hallituksen ilmastostrategia ei riitä Pariisin tavoitteiden saavuttamiseen

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tekoja. Jotta saamme ilmaston lämpiämisen pysäytettyä alle kahteen asteeseen, on kaikkien maiden vähennettävä radikaalisti ilmastopäästöjään. Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat sitoutuvat tähän omalta osaltaan.

 

Tänään eduskunta käsitteli hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa. Siinä esitellään Suomen suunnitelma Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen vuoteen 2030 saakka. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 % vuoteen 2030 mennessä.

 

Sitä energia- ja ilmastostrategia ei kuitenkaan tee. Päinvastoin, strategia ei vähennä Suomen ilmastopäästöjen kokonaismäärää lainkaan.

 

Hallitus nojaa vahvasti metsäbioenergian lisäämiseen ja tavoittelee 15 miljoonan kuution hakkuulisäystä. Tämä johtaa hiilinielun pienenemiseen. Esitetty hakkuutavoite pienentäisi nielua suurin piirtein yhtä paljon kuin päästövähennykset muilla sektoreilla. Tästä johtuen Suomen kokonaispäästöt eivät siis vähene lainkaan seuraavan 13 vuoden aikana!

 

Ilmastonmuutoksen hillitsemisemiseksi seuraavat kymmenen vuotta ovat kaikkein kriittisimpiä. Emme voi jäädä odottelemaan sitä, että myöhemmin hakattujen metsien tilalle istutetut taimet toimivat hiilinieluna. Silloin olemme jo myöhässä – ilmastopäästöjä pitää saada vähennettyä välittömästi eikä hiilinieluja ole varaa pienentää.

 

Ylisuuret hakkuusuunnitelmat ovat huolestuttaneet myös metsä-, ilmasto- ja ympäristöalan tutkijat. Lähes 70 tutkijan allekirjoittaman kannanoton mukaan puunkäytön lisääminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Yli kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä, ja tutkijoiden arvioissa jopa 243 uhanalaista lajia kuolee sukupuuttoon seuraavan 50 vuoden aikana, jos niiden elinoloja ei paranneta. Hallitus ei valitettavasti ole ottanut tutkijoiden viestiä kuuleviin korviinsa.

 

Hallituksen energia- ja ilmastopolitiikka on siis menossa metsään, liiankin kirjaimellisesti. Ilmastotavoitteiden ja biotalouden kehittämisen ei kuitenkaan tarvitsisi olla ristiriidassa. Tiedämme, että bioenergian ja biopolttoaineiden käytöllä saavutetaan ilmastohyötyä, jos ne valmistetaan tähteistä, jätteistä tai metsäteollisuuden sivuvirroista. Puuraaka-aineista voitaisiin saada myös korkean jalostusasteen tuotteita kuten kankaita, lääkkeitä ja muovin korvikkeita. Puusta kannattaa tehdä pitkäikäisiä tuotteita ja käyttää sitä nykyistä enemmän rakentamisessa. Näin puu toimii uudessa olomuodossaankin hiilinieluna.

 

Edelläkävijyyttä tarvitaan energiasektorillakin. Maailman energiajärjestelmä on murroksessa, kun energian tuotannossa siirrytään uusiutuviin ja keskitetystä tuotannosta hajautettuun. Kuluttajista tulee tuottajia. Tarvitaan uusia kannustimia, joilla tuetaan aurinkosähkön ja lämpöpumppujen käyttöönottoa ja uusiutuvan energian tuotantoa taloyhtiöissä. Tarvitaan lisää sähköautojen latauspisteitä kaikkialle Suomeen. Tarvitaan kysyntäjoustosovelluksia ja kunnianhimoiset tavoitteet lisätä uusiutuvan energian määrää.

 

Tutkijoiden viesti on nyt otettava vakavasti. On toimittava nyt eikä vuoden 2030 jälkeen. Tiedämme, että ilmastonmuutos etenee hälyttävää tahtia ja vie mukanaan elämän edellytykset miljoonilta ihmisiltä. Somaliassa vettä ei ole satanut kahteen vuoteen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on jo kiire.

 

Suomen tähtäimessä tulee olla hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämä on mahdollista. Energiavisiossamme kerromme, miten.