Verkkokalastuskieltoa on laajennettava norppa-alueella

Vuotuinen verkkokalastuskielto saimaannorpan pesimäalueella päättyi kesäkuun lopussa. Kuutit eivät tätä kuitenkaan tiedä.

 

Henkeä pidätellen olemme odottaneet milloin jokakesäiset, valitettavat uutiset norppakuolemista alkavat. Ensimmäinen tuli alkuviikosta: Puumalassa kuoli kuutti laittomaan katiskaan.

 

Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Sitä esiintyy vain ja ainoastaan Saimaalla. Norppia on jäljellä vain reilut 300 yksilöä. Edelleen vain muutama norppa ikäluokastaan selviää sukukypsäksi ja pystyy lisääntymään. Suurin uhka norpalle on edelleen ihminen.

 

Verkkokalastusta rajoitetaan saimaannorpan suurimmalla osalla saimaannorpan pesimäalueesta huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Vaarallisimmat pyydystyypit on kielletty keskeisimmillä alueilla. Silti kalaverkkoihin ja muihin pyydyksiin kuolleiden norppien määrä ei ole laskenut. Vuonna 2014 pyydyskuolemia tilastoitiin seitsemän, mikä on itse asiassa enemmän kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Todellinen norppakuolleisuus voi olla lähes kolme kertaa havaintoja suurempi.

 

Verkkokalastuksen rajoittaminen on tärkein tapa suojella norppia. Se ei kuitenkaan nykyisellään ole riittävä. Verkkokalastuskielto pitäisi saada kattamaan koko norpan pesimäalue – siten, että kuuttien laaja liikkuminen tulee huomioiduksi. Verkkokalastusrajoituksen aikana viime vuonna pyydyksiin kuolleista kuuteista kaksi kuoli pyydysrajoitusalueen ulkopuolella, kolmas laittomaan katiskaan. On selvää, ettei verkkokuolemia voi estää, jollei kielto kata koko norpan lisääntymisaluetta. Lisäksi pyydystyyppiasetus tulee kattaa koko levinnäisyysalueen, sillä norpan voi retkillään tavata missä tahansa päin Saimaata.

 

Verkkokalastuskiellon päätyttyä viime vuonna verkkoihin kuoli vielä heinäkuussa kolme kuuttia. Kalastuskieltoa pitäisikin pidentää vähintään vilkkaimman mökkikauden loppuun, elokuun puoliväliin. Eivät kuutit elokuussakaan sen paremmin verkkoja väistele, mutta kesälomien päätyttyä iso osa harrastajakalastajista palaa kesämökeiltään takaisin sorvin ääreen ja kuutteja uhkaavat vaarat vähenevät samaan tahtiin kuin verkkojen määrä.

 

Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on valmistellut uutta esitystä kalastusrajoituksista norppa-alueelle. Työryhmän piti saada esityksensä valmiiksi kesäkuun loppuun, mutta se on pyytänyt työlleen lisäaikaa. Hallitus on kirjannut ohjelmaansa: ”varmistetaan norpan suojelun yhdessä paikallisen väestön ja tahojen kanssa.” Työryhmä aikookin syksyn aikana kiertää kuulemassa paikallisia. Tämä on hyvä, paikallisten tuki suojelulle on tärkeää. On kuitenkin muistettava, että saimaannorppa on yhteistä kansallista omaisuuttamme, eikä sen tulevaisuudesta voida päättää pelkästään paikallisen mielipiteen perusteella. Yhtä tärkeä on myös sen suomalaisen mielipide, joka asuu kaukana Saimaan rannoilta eikä ole koskaan norppaa nähnytkään. Tiedämme että suomalaiset haluavat suojella saimaannorpan.

 

Saimaannorpan suojelu tähtää kannan kasvuun ja leviämiseen niille alueille, joilta se on ihmisen toimesta jo ehtinyt hävitä. Silloin myös verkkokalastuskiellon olisi laajettava niin alueellisesti kuin ajallisestikin. Kuuttien henkeä eivät uhkaa niinkään ammattikalastajat, vaan norpat hukkuvat harrastelijoiden pyydyksiin. Mökkeilijöille verkkokalastuskielto kertoo, missä ja milloin verkkoja ei veteen kannata laskea. Kiellon puuttuminen norpan pesimisalueen rajoilta ja heinäkuussa antaa väärän kuvan siitä, että verkkokalastus ei uhkaisi kuuttien henkeä. Hukkunut kuutti on mökkeilijällekin äärimmäisen surullinen saalis.

 

Saimaan rantojen asukkaista ja ammattikalastajista suurin osa kannattaa verkkokalastuskieltoa. Kuuttien hengen pelastaminen ei voi jäädä muutamasta äänekkäästä vastustajasta kiinni. Saimaannorppa on suomalainen aarre, kansallisomaisuutta. Vastuu sen säilymisestä on suomalaisten harteilla.

 

Teksti on julkaistu myös Vihreiden blogissa 2.7.2015