Valtioneuvoston tiedonanto hallitusohjelmasta

VIHREÄ EDUSKUNTARYHMÄ, puhe 2.6.2015, ed. Krista Mikkonen

Arvoisa puhemies,

luettuani hallitusohjelman tunnelmani olivat hyvin ristiriitaiset. Ohjelman tekstiosuudessa on hyviä ajatuksia kuten  kärkitavoitteiksi nostetut  osaaminen ja oppiminen, biotalous ja uusiutuva energia. Tavoitteiden toteutus on kuitenkin vielä hämärän peitossa. Miten ne aiotaan tehdä ja kuinka ne rahoitetaan?

Hallituksen 1,6 miljardin kasvupaketista tiedämme vain sen, että 600 miljoonaa suunnataan liikenneväylien korjaukseen. Tälle on tarvetta.  Toivon, että hallitus on käsittänyt liikenteen laajasti ja se sisältää myös tietoliikenteen. Maassamme on laajoja alueita, joissa nettiyhteydet eivät toimi. Samalla, kun lisätään palveluiden digitalisointia on varmistettava, että tiedon valtatiet ovat kunnossa kaikkialla Suomessa.

Konkretiaa sen sijaan löytyy ohjelman liitteistä. Tuntuu kuitenkin, että liitteisiin on eksyneet väärät paperit, niin toisenlaisen kuvan ne luovat.

Esimerkiksi kärkitavoitteeksi nostettu koulutus on hurjien leikkauksien kohteena. Leikkaukset varhaiskasvatuksesta, esikoulusta ja peruskoulusta ovat kaikkein vaarallisimpia koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta. Tiedämme myös, että laadukas varhaiskasvatus ehkäisevät huono-osaisuuden periytyvyyttä. Näistä säästäminen tulee jatkossa valtavan kalliiksi.

Yhtälailla rajut leikkaukset korkeakouluista sekä tutkimus- ja innovaatiorahoista heikentävät osaamisyhteiskuntaamme.

Arvoisa puhemies,

Myös minä jaan tässä salissa on esitetyn huolen leikkauksien aiheuttamasta eriarvoisuuden kasvusta. Leikkaukset osuvat rajusti pienituloisiin: eläkeläisiin, työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin sekä maailman köyhimpiin.

Kun samanaikaisesti rahoitusta vähennetään kunnilta, jotka ovat vastuussa peruspalveluista, rapautuu hyvinvointivaltiomme perustavan laatuisesti. Kunnat ovat joutuneet kiristämään talouttaan ja supistamaan palveluita jo vuosikausia. Eikä loppua näy vieläkään: kunnista haetaan lisää säästöjä miljardin verran.

Kuntien tehtävien karsintaharjoitus tehtiin viime hallituskaudella. En usko, että tälläkään kertaa haaviin jää solariumvalvontaa suurempaa.  Käytännössä edessä on kuntien palveluiden alasajoa.

Niinikään hallituksen ajatus muuttaa osa kuntien tehtävistä vapaaehtoisiksi,  tarkoittaa käytännössä niiden lopettamista. Kun lakisääteisyys poistetaan, ovat kirjastot, liikuntapalvelut, kulttuuritoiminta, kansalaisopistot, lasten leikkitoiminta, orkesterit, museot ja teatterit monessa kunnassa seuraavana leikkauslistalla. Nämä kaikki ovat palveluita, joilla parannetaan ihmisten hyvinvointia ja joihin pienituloisilla ei ole varaa, jos kunnat eivät niitä tue. Tulevaisuudessa kunnat eriarvoistuvat ja suomalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa siitä riippuen, missä sattuvat asumaan.

Olen laajemminkin huolestunut vallalla olevasta normienpurkuhypestä. On varmasti syytä pohtia, ovatko kaikki normit ajanmukaisia ja tarpeellisia. Samalla on muistettava, että normien tarkoitus on suojella ihmistä ja ympäristöä, taata tasa-arvoiset palvelut kaikille ja varmistaa tuotteiden laatu ja kuluttajien oikeudet. Niiden purkaminen ainoastaan yrityksiä silmällä pitäen vie ojasta allikkoon. Toivon hallitukselle viisautta ja harkintaa, kun se haluaa purkaa olemassa olevaa lainsäädäntöä.

Arvoisa puhemies,

Suomalaisessa metsäpolitiikassa on perinteisesti vallinnut vain yksi totuus kerrallaan. Toivottavasti biotaloudessa ei tehdä samaa virhettä. Hallitusohjelmassa tästä on näkyvissä vaaran merkkejä. Biotalous ja uusiutuva energia tunnutaan käsitettävän valitettavan kapea-alaisesti ja yksisilmäisesti: kuitupuuna.

Metsien hakkuumääriä halutaan kasvattaa rajusti. Se vaarantaa monia muita biotalouden mahdollisuuksia, joita hallitusohjelmaankin on kirjattu kuten luonto- ja erämatkailua, luonnontuotteiden käyttöä ja kestävää puurakentamista

Liian suuret hakkuumäärät vaarantavat myös luonnon monimuotoisuutta.

Monimuotoisuudesta puheen ollen, hallituksen luonnonsuojelulinjaukset ovat todella huolestuttavia. Pelkällä vapaaehtoisuudella ei turvata monimuotoisuutta. Saimaannorpan kohdalla vapaaehtoisuutta on kokeiltu vuosikymmeniä, mutta laji on edelleen äärimmäisen uhanalainen. Jos haluamme säilyttää tuon ainutlaatuisen Saimaan asukin, ei pelkkä vapaaehtoisuus riitä.

Metsien ja soidensuojelussakaan vapaaehtoisuus ei ole tehokasta, ei laadullisesti eikä taloudellisesti. Kun suojelurahat on karsittu minimiin, ei luonnonsuojelussa ole varaa käyttää mitään muita kuin tieteellisiä kriteereitä.

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelmassa esitetyt leikkaukset eivät suinkaan koske meitä kaikkia. Ne osuvat kaikkein voimallisimmin pienituloisiin ja ympäristöön. Tämä ei vastaa Vihreiden käsitystä kohtuudesta. Suomea, ja suomalaisia, ei saada kuntoon leikkaamalla. Siksi en voi kannattaa esitettyä hallitusohjelmaa.