Luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää

Käynnissä oleva kansainvälinen monimuotoisuusviikko muistuttaa luonnonkirjon tärkeydestä. Luonto köyhtyy huolestuttavaa vauhtia. Se heikentää myös ihmisten elinmahdollisuuksia, olemmehan riippuvaisia luonnosta ruuantuotannosta alkaen.

Lajikadosta puhuttaessa monelle tulee mieleen sademetsät tai merten korallit. Niiden ohella monimuotoisuus hupenee yhtä lailla kaikkialla maailmassa, myös meillä. Vuoden takainen uhanalaisuuskartoitus Suomen luonnosta kertoi karua kieltään. Emme ole saaneet luontokatoa pysäytettyä yrityksistä huolimatta.

Hyviä uutisia sen sijaan saatiin viime viikolla julkistetuista Luken ja Syken selvityksen ennakkotiedoista. Sen mukaan meillä on tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa mahdollisuus muuttaa huomattavasti luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa. Se vaatii nykyistä määrätietoisempia toimia – lisää suojelualueita sekä jo heikentyneiden elinympäristöjen kunnostamista, ennallistamista ja hoitoa.

Tähän on jo tartuttu. Ympäristöministeriön uusi Helmi-ohjelma suojelee ja ennallistaa soita. Sen avulla kunnostetaan ja hoidetaan heikentyneitä elinympäristöjä, kuten umpeenkasvaneita perinneympäristöjä, lintuvesiä ja kosteikkoja. Työt ovat käynnistyneet ympäri maata ja ne perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Metsiensuojeluohjelma Metso on hyvässä vauhdissa. On hienoa, että suomalaiset haluavat suojella metsiään vapaaehtoisesti korvausta vastaan.

Pysäyttääksemme luonnon köyhtymisen pelkkä suojelu ei riitä. Aivan kaikessa toiminnassa on huomioitava nykyistä paremmin vaikutukset monimuotoisuudelle.

Talousmetsissä luonnonhoitotoimia on tehty jo pitkään, mistä on tutkitusti ollut apua. Metsälajiston kohdalla uhanalaisuuskehitystä ei silti ole saatu pysäytettyä. Edelleen järeitä säästöpuita, lahopuiden määrää, kulotusta ja riistatiheikköjä tulisi lisätä, sen sijaan maanmuokkausta ja avohakkuita vähentää.

Niin ikään hyvin alkaneita vesiensuojelutoimia on jatkettava. Yhteistyössä viljelijöiden kanssa tehtävään vesiensuojelun tehostamisohjelmaan on laitettu lisäpuhtia. Saaristomeren valuma-alueen pelloilla aloitetaan kipsilevitys, minkä avulla peltojen fosforipäästöt voidaan jopa puolittaa. Kesän kokemusten perusteella kipsin käyttöä voidaan laajentaa muualle Suomeen.

Hyönteisten katoamiseen on viime aikoina herätty ja syystä. Ilman pölyttäjiä jäämme ilman ruokaa. Monet ovat innostuneet nikkaroimaan hyönteishotelleja. Ne ovat oiva apu pörriäisille. Yhtä lailla tarvitaan torjunta-aineiden vähentämistä ja pölyttäjiä houkuttelevien kasvien lisäämistä.

Luonnonlaitumet ovat perinteisesti tarjonneet hyviä elinympäristöjä niin pörriäisille kuin muillekin katoamisvaarassa oleville lajeille. Laitumien ohella kaikki perinneympäristöt ovat uhanalaisia. Nyt niitä ryhdytään kunnostamaan Helmi-hankkeella, jotta ne voidaan ottaa takaisin maatalouskäyttöön. Samalla maisema-arvot kohenevat.

Yhteistä luontopääomaa on voinut hävittää ilmaiseksi. Näin ei voi jatkua. Luonnon monimuotoisuuden heikentämisestä tulee tehdä taloudellisesti kannattamatonta. Samalla sen ylläpitämiseksi tarvitaan enemmän kannusteita.

Olemassa olevien taloudellisia ohjauskeinoja tulee parantaa. Erityisesti niitä tukia, jotka edistävät monimuotoisuuden suojelua tai mahdollistavat sen ylläpidon tuotannon rinnalla, pitää lisätä. Yhtä tärkeää on lopettaa tuet monimuotoisuutta heikentäville toimille.

Työhön monimuotoisuuden pysäyttämiseen tarvitaan kaikkia. Valtiota, kuntia, yrityksiä, maanomistajia, järjestöjä ja jokaista meistä. Yhteistyöllä se on mahdollista.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa kolumnina 20.5.2020.

Ilmastonmuutosta tai luontokatoa ei ole peruutettu

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana meidän on katsottava samaan aikaan lähelle ja kauas. On sekä ratkottava akuutteja terveyden ja ihmisten toimeentulon ongelmia että pohdittava, miten turvaamme myös huomisen ja ylihuomisen toimeentulon ja työpaikat.

Tämä aika on osoittanut, miten tärkeää on vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä ja varautua globaaleihin riskeihin. Ilmastokriisi uhkaa lisätä sään ääri-ilmiöitä, horjuttaa maapallon ruokahuoltoa ja hävittää kokonaisia elinympäristöjä, joiden varaan elämämme perustuu.

Siksipä talouden elvytystoimien tulee kehittää talousjärjestelmämme aiempaa kestävämmäksi. Kestävä talous ei voi perustua fossiilisille polttoaineille eikä luonnonvarojen ylikulutukselle.

Myös Euroopan tasolla tulevaisuuden hyvinvoinnin tieksi on valittu ilmaston ja ympäristön kannalta kestävä talous. Siihen luotsaa vihreän kehityksen ohjelma Green Deal.

Ohjelma perustuu ajatukseen, että Euroopassa me emme voi eikä meidän tule kilpailla halvoilla tuotantokustannuksilla tai pienillä palkoilla. Sen sijaan voimme pärjätä maailmanmarkkinoilla uusilla innovaatioilla, joilla samalla ratkotaan kahta nykyajan perustavanlaatuisinta ongelmaa: ilmastonmuutosta ja luontokatoa.

Niin ikään Suomessa olemme päättäneet, että elvytystoimet tehdään tukien hiilineutraalisuustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen. Näin varmistamme talouden ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kestävyyden.

Myös sosiaalisesta kestävyydestä on huolehdittava. Emme halua toistaa 1990-luvun laman virheitä, joista liian moni joutuu edelleen maksamaan.

Puhtaat investoinnit luovat hyvinvointia ja uusia työpaikkoja koko maahan. Hallitusohjelma tarjoaa monia keinoja ilmastokestävään talouden elvytykseen ja kiertotalouteen siirtymiseen. Esimerkiksi raideverkon parantaminen, kotitalouksien energiaremonttien tukeminen, biokaasuun satsaaminen ja sähköautojen latausinfran kehittäminen luovat samalla uusia työpaikkoja.

Vanhojen keinojen lisäksi tarvitaan pussillinen uusia. Tänä aikana kaivataan villejäkin ajatuksia ja perinteisistä asetelmista irti päästämistä. Esimerkkinä taloustieteilijöiden suunnalta tulleet ehdotukset suoraan kaikille jaettavasta tuesta eli niin sanotusta helikopterirahasta. Ehdotus, jollaista ei talouskuria painottavilta taloudenpitäjiltä ole totuttu kuulemaan.

Teemme päivittäin työtä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Samanaikaisesti hallitus on jo tarttunut talouden uudelleenrakentamisen haasteeseen. Olemme perustaneet laajan valmisteluryhmän pohtimaan pääsyä ulos poikkeustilasta ja toimia jälkihoidoksi. Kaikki ministeriöt tahoillaan tuottavat ideoita tälle ryhmälle.

Ympäristöministeriössä olemme koonneet joukon aktiivisia ilmasto- ja ympäristöalan ajattelijoita laatimaan ehdotuksia ilmaston ja luonnon kannalta kestävästä elvytyksestä.

Maa- ja metsätalousministeriö taas hyödyntää olemassa olevia foorumeita, esimerkiksi Metsäneuvostoa, kootessaan ehdotuksia, miten metsien kestävällä käytöllä ja kestävällä ruoantuotannolla elvytetään talouttamme.

Kestävän talouden elvytyksen keinot ovat moninaiset. Yhdeksi keinoksi on nostettu myös panostukset luoviin aloihin ja hoivaan. Kun ilmastopäästöjä vähennetään, kulutuksen pitäisi painottua materian sijaan palveluihin.

Toimivat terveyspalvelut ja monipuolinen kulttuuri ylläpitävät ja luovat hyvää elämänlaatua tulevaisuuden yhteiskunnissa, joissa matkustetaan ja kulutetaan luonnonvaroja vähemmän ja paikallisemmin.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 22.4.2020.