Puhe vuoden 2017 talousarvion käsittelyssä

Arvoisa puhemies,

 

Ensi vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden teemana on ”yhdessä”. Valitettavasti juhlavuoden budjetti ei tue 100-vuotisjuhlan teemaa. Budjettikirjassa juhla näkyy yhdessä-sanana kirjan kannessa muttei sisällössä.

 

Hallituksen valinnat eriarvoistavat suomalaisia. Tiedämme kaikki, että Suomen taloustilanne on vaikea. On oikein, että hallitus etsii keinoja, miten tästä päästään eteenpäin. Kuitenkin hallituksen leikkauspolitiikka osuu kaikkein rajuiten niihin, jotka ovat jo muutenkin heikossa asemassa.

 

Takuueläkkeellä ja työmarkkinatuella elävien ostovoimaa leikataan kaikkein eniten. Samoin opiskelijoiden. Siis niiden suomalaisten, joiden tulot ovat kaikkein pienimmät.

 

Hallitus yrittää paikata omilla verotoimillaan kilpailukykysopimuksen aiheuttamaa vaikutusta, joka keventää eniten pieni- ja keskituloisten kukkaroa. Valitettavasti tuo yritys jää puolitiehen. Hallituksen omat veronkevennykset työntekijöille suosivat eniten kaikkein hyvätuloisimpia. Suuripalkkaiset hyötyvät eniten niin prosentuaalisesti kuin euromääräisesti.

 

Eläkeläisten kohdalla sama juttu. Pienituloisten eläkeläisten ostovoima vähenee, suurituloiset eläkeläisillä sen sijaan jää enemmän käteen. On vaikea nähdä, kuinka tämä lisää suomalaisten tunnetta siitä, että olemme yhdessä, kuten juhlavuoden teema kuuluu.

 

Valitettavasti sama rakenteellinen ongelma on myös yrittäjävähennyksessä, vaikka se sinänsä on kannatettava. Suurimman hyödyn siitä korjaavat hyvätuloisimmat yrittäjät, kuten lääkärit ja asianajajat. Parturikampaajat, fysioterapeutit ja kioskinpitäjät sen sijaan eivät vähennystä juurikaan näe. Vähennys tulisi kohdistaa siten, että se hyödyttää eniten pienituloisimpia yrittäjiä.

 

Arvoisa puhemies,

 

Suomen menestys on rakentunut laadukkaan koulutuksen varaan. Siitä syntyi Suomen menestystarina ja sen avulla selvisimme 1990-luvun lamasta. Sama resepti toimii nytkin. Vain huolehtimalla osaamisesta, jokaisen mahdollisuudesta kouluttautua, korkeasta koulutuksesta, ja riittävästä satsauksesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan voimme pärjätä globalisaation ja digitalisaation aikana.

 

Siksi koulutuksesta ei ole varaa leikata. Koulutuksesta leikkaaminen vie pohjan tulevaisuuden rakentamiselta.

 

Arvoisa puhemies,

 

Satavuotias Suomi ansaitsee enemmän ja pystyy parempaan. Se pystyy pitämään huolta heikoimmista, se pystyy huolehtimaan tulevaisuuden menestyksestä satsaamalla koulutukseen ja nuoriin. Sillä on varaa kulttuuriin ja kansalaisjärjestöjen tukeen. Se kykenee uudistamaan rakenteita ja ottamaan kehityksestä kiinni.

 

Se pystyy tekemään loikan puhtaaseen energiaan, kulkemaan eturintamassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja huolehtimaan luonnon runsaan lajikirjon säilymisestä.

 

Arvoisa puhemies,

 

Haluan vielä tähän loppuun nostaa esiin kehitysyhteistyörahat, koska meillä ei tällä viikolla ole erillistä keskustelua ulkoministeriön hallinnonalasta. Ensi vuoden budjetissa kehitysyhteistyön määrärahat jäävät kauaksi tavoitteesta. Olemme luvanneet sekä kansainvälisen että kotiyleisön edessä käyttää kehitysyhteistyöhön 0,7 % bruttokansantulosta. Ensi vuonna taso on 0,4 %.

 

Kaikkein köyhimmille maille olemme luvanneet 0,2 %:n bruttokansantulo-osuuden. Edes näille maille emme pysty pitämään lupaustamme. Annamme 0,15 %.

 

Järjestöjen tukea on myös vähennetty radikaalisti. Ulkoministeriön oman selvityksenkin mukaan tämä oli virhe. Tämä riippumaton arviointi osoittaa, että järjestöjen tekemä työ on tuloksellista ja kustannustehokasta. Nämä järjestöt tekevät tärkeää työtä konfliktien vähentämiseksi, ihmisoikeuksien turvaamiseksi, kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi, työntekijöiden oikeuksien puolustamiseksi, vammaisten kouluttamiseksi, lasten ja nuorten osallisuuden tukemiseksi ja ympäristön suojelemiseksi.

 

Sillä on saatu aikaan tuloksia. Siksi arvioinnin mukaan kansalaisjärjestöjen tukea tulisi lisätä. Hallitus ei kuitenkaan korvaansa lotkauttanut tälle selvitykselle. Järjestöille esitetään samaa määrärahaa kuin viime vuodellekin. Viime vuonnahan järjestöiltä leikattiin rajusti.

 

Arvoisa puhemies,

 

Usein vaaditaan, että konfliktien keskeltä paenneita, ja niitä, joilla ei ole ruokaa, puhdasta vettä eikä koulutusta, pitäisi auttaa lähellä, siellä, missä he asuvat.

 

Olen samaa mieltä. Miksi tämä ei näy budjetissa?

 

Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa 20.9. keskustelussa hallituksen talousarvioesityksestä vuodelle 2017