Puhe sisäisen turvallisuuden selonteosta
Arvoisa puhemies,
Sisäisen turvallisuuden uhkista suomalaisia huolettaa kaikkein eniten työllisyystilanne. Näin kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kysely siitä, millaiset asiat herättävät suomalaisissa turvattomuutta. Listan kärkipäähän nousivat myös Euroopan talouden näkymät ja ilmaston lämpeneminen.
Sisäisen turvallisuuden selonteko ei ota kantaa mihinkään näistä. Siinä keskitytään perinteiseen turvallisuuskäsitykseen, poliisin, pelastustoimeen ja rajavartiolaitokseen.
Taloudellista turvallisuutta ei kuitenkaan voi erottaa tästä perinteisestä turvallisuudesta. Hallituksen rajut leikkaukset kaikkein heikoimmilta synnyttää aiheellista huolta myös yleisen turvallisuuden näkökulmasta. Tiedämme, että syrjäytyminen on yhteydessä rikoksen poluille ajautumiseen ja ajatusmaailman radikalisoitumiseen.
Pelkoa työpaikan menetyksestä ei poliisi pysty poistamaan. Se poistuu sillä, että puututaan työttömyyteen ja luodaan uusia työpaikkoja. Että turvataan jokaiselle kohtuullinen toimeentulo. Että varmistetaan se, ettei kukaan putoa kelkasta.
Arvoisa puhemies,
Viime vuosina huomattavasti kasvanut maahanmuutto on lisännyt turvattomuuden tunnetta, mikä myös näkyy maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyssä.
Ihmisten huolta ei hälvennetä sillä, että rasistiset katupartiot kulkevat kaupunkien kaduilla. Ne eivät lisää turvallisuutta, päinvastoin ne lisäävät turvattomuutta. Emme tarvitse katupartioita. Kansalaisten turvallisuuden varmistaminen kuuluu poliisille.
Suomalaiset luottavat poliisiin, niin pitää olla jatkossakin. Tarvitaan lisää määrärahoja siihen, että poliisien määrää kenttätyössä voidaan kasvattaa. Tarvitsemme lisää lähipoliisitoimintaa.
Kulttuuritaustojen tuntemus ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen on poliisityössä yhä tärkeämpää. Poliisien rekrytoinnissa pitää lisätä maahanmuuttajataustaisten ja naisten osuutta.
Hyvä kotouttaminen ja maahanmuuttajien pääsy mukaan yhteiskuntamme täysivaltaiseksi jäseneksi on avainasemassa kasvaneen maahanmuuttotilanteen hallinnassa. Perheenyhdistämisen tiukentaminen on huonoa turvallisuuspolitiikkaa. Yksin tänne tulleet turvapaikanhakijanuoret ovat kaikkein suurimmassa riskissä radikalisoitua.
Arvoisa puhemies,
Kasvava haaste turvallisuudessa on se, miten harvaan asutuilla alueilla elävien ihmisten turvallisuus voidaan varmistaa. Huolimatta poliisin, pelastuslaitoksen ja rajavartioston hyvin toimivasta viranomaisyhteistyöstä, avun saaminen kestää monesti liian kauan.
Tähän haasteeseen on vastattu erilaisin hankkein. Esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on aloittanut kyläturvallisuushankkeen, Pohjois-Karjalassa on menossa EU-rahoitteinen Turvaa maaseudulle -hanke. Hankkeiden tavoitteena on lisätä kylien turvallisuusosaamista ja toimintakykyä erilaisten häiriötilanteiden varalle.
Tulipaloja kyläturvallisuushankkeille ei sammuteta. Niistä on kuitenkin saatu hyviä kokemuksia liittyen turvallisuuden tunteen lisääntymiseen, häiriötilanteiden ennaltaehkäisyyn sekä kyläläisten valmiuteen ottaa vastuuta. Sillä aikaa kun kyläläiset odottavat avun saapumista, he osaavat käyttää ajan toimenpiteisiin, jotka auttavat viranomaista tarttumaan heti toimeen heidän saapuessa paikalle. Hankkeissa kehitetyt hyvät mallit pitää saada osaksi pysyvää toimintaa.
Arvoisa puhemies,
Poliisien määrä tulee lähivuosina vähenemään eläköitymisten vuoksi joka tapauksessa. Sillä vaikka poliisille lisättäisiin rahaa, ei meillä ole riittävästi koulutettuja poliiseja. Työtä tekevien käsiparien vähentyessä on tärkeää miettiä, mitä jäljelle jäävät tekevät.
Priorisointia tehtäessä kiusaus saattaa olla suuri vähentää ensimmäisenä sellaisesta poliisityöstä, joka ei näy ulospäin. Pitää kuitenkin muistaa, että toimistostakin käsin tehdään tärkeää työtä, esimerkiksi selvitetään ympäristö- ja talousrikoksia ja torjutaan harmaata taloutta.
Myös ennaltaehkäisevästä työstä ja piilorikollisuuden torjunnasta ollaan selonteon mukaan valmiita leikkaamaan. Näistä leikkaaminen olisi lyhytnäköistä ympäristön ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Mutta se myös lisäisi entisestään leikkauspainetta valtionhallinnossa. Ympäristö- ja talousrikoksista ja harmaasta taloudesta saadut tulot ovat menoja suuremmat. Ja aivan kuten kaikilla muuallakin aloilla, myös rikosten torjunnassa ennaltaehkäisevä työ on pitkän päällä huomattavasti edullisempaa.
Muistetaan siis turvallisuuskysymyksissäkin avara mieli ja kauas näkevä katse.
Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa 24.5.2016 keskustelussa valtioneuvoston selonteosta sisäisestä turvallisuudesta
Hyvä puheenvuoro!
Termiin ‘Kyläturvallisuushanke’ törmään eka kerran. Ilmeneepä se miten tahansa, se tuntuu tosi tärkeältä ja tarpeelliselta.
Olisikohän siitä maaseudulla kuntavaaliteemaksi.