Mökkiläisissä iso mahdollisuus

Tänä keväänä koronan myötä mökkielämä on noussut uuteen kukoistukseen. Jo aivan koronan alkumetreillä moni etätyöläinen siirsi konttorinsa mökilleen. Moni matkasi mökille luonnon ääreen etsimään mielenrauhaa koronan tuomaan stressiin ja epävarmuuteen. Uudenmaan rajojen sulkemisen myötä mökkikaipuu kasvoi rajusti. Päättipä moni jo vapaa-ajan asunnolleen ennättänyt jäädä maakuntarajan mökin puolelle.

Nyt suomalaisten halu vetäytyä luontoon näkyy vilkastuneena mökkikauppana. Pitkästä aikaa markkinat vetävät, ja monet kauankin myynnissä olleet kohteet ovat saaneet uudet omistajat. Uusissa mökkiläisissä on myös entistä enemmän työikäisiä.

Viimeistään nyt juhannuksena vanhat ja uudet kesämökkiläiset täyttävät kylänraitit. Parhaimmillaan kesäasukkaat yli tuplaavat, jopa triplaavat suosittujen mökkiläiskuntien asukasmäärän. Tämä tietää luonnollisesti valtavaa piristystä alueen taloudelle, niin yrityksille kuin kunnille. Vapaa-ajanasuntojen kiinteistöverotulot voivat nousta useampaan miljoonaan, millä on pienessä kunnassa iso merkitys.

Kesäasukkaat tuovat kuntaan myös uudenlaista osaamista. Miten tämä saadaan kanavoitua alueen elinvoiman vahvistamiseksi? Mökkikunta on monelle rakas ja monet haluavat antaa oman panoksensa sen menestymisen vahvistamiseksi. Osataanko kunnissa hyödyntää kesäasukkaiden potentiaali?

Mökkikunnilla on nyt tuhannen taalan paikka miettiä, kuinka osallistaa kesäasukkaat mukaan kunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Tähän on monia keinoja kunnan lähettämästä kirjeestä ja mökkiläistapahtumista aina demokraattisesti valittuihin mökkiläisparlamentteihin. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että mitä vahvemmin kunta asiaan panostaa, sitä suurempaa on onnistuminen.

Itsestäni tuli mökkiläinen viime kesän lopulla. Kesämökistä on nopeasti muodostunut tärkeä paikka ja viikonloppusuunnitelmien ykkösehdokas. Paikkakunnan palvelut ovat pikkuhiljaa tulossa tutuiksi ja mielenkiinnolla odotan, millainen mökkiläisyhteisö alueelta löytyykään.

Kohonneen varustetason myötä moni kesäasunto on muuttunut ympäri vuoden käytössä olevaksi vapaa-ajanasunnoksi. Mitä enemmän aikaa vapaa-ajan asunnolla vietetään, sitä syvemmäksi suhde mökkikuntaan muodostuu ja sen myötä kynnys muuttaa sinne asumaan vakituisesti madaltuu.

Koronan myötä vuosikymmenet puheena olleet etätyökäytännöt ovat viimein muuttuneet työelämän arjeksi. Nyt meillä on aito mahdollisuus edistää paikkariippumatonta työtä. Käytäntö on osoittanut, että asiantuntijatyöstä valtaosa hoituu hyvin etänä. Etätyö tulee jatkossa mahdollistaa myös normaaliaikoina, jolloin työpaikan sijainti ei määritä asuinpaikkaa.

Mökkeily on nousemassa uudeksi trendiksi, samoin etätyö. Mökkikuntien kannattaa hyödyntää käsillä oleva tilaisuus. Vapaa-ajan asunnolle vetää mahdollisuus elää luonnon äärellä. Jos kunta ei pidä huolta ympäristön hyvästä tilasta, on turhaa houkutella mökkiläisiä paikalle edes kesäaikaan, ympärivuotisuudesta puhumattakaan. Esimerkiksi Saimaan vesistön rannoille tehdyt malminetsintävaraukset ja kaivossuunnitelmat ovat nostaneet suuren huolen asukkaiden lisäksi mökkiläisissä. Ei kai järvien upeita luonto- ja virkistysarvoja vain olla uhraamassa kaivostoiminnalle.

Jos kuntaan kiinnittynyt mökkiläisestä halutaan vakituinen asukas, niin avainasemassa ovat toimivat kuntapalvelut, sujuvat tietoliikenneyhteydet ja riittävät kauppapalvelut. Iso merkitys on myös kunnan tavalla toimia yhdenvertaisesti, kyvyllä ottaa kaikki mukaan ja positiivisella suhtautumisella tulevaisuuteen.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 17.6.2020.