Ministeri Essayah sooloilee tiputtaessaan maatalouden perinnebiotooppitavoitetta
Vihreiden kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Krista Mikkonen ihmettelee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin toimintaa. Mikkosen mukaan vallitsee laaja tahtotila turvata monimuotoiset luonnonlaitumet ja tätä varten on EU-rahaa olemassa. Ministeri Essayah haluaa vähentää luonnonlaitumien kokonaispinta-alatavoitetta 8 000 hehtaarilla. Asiasta päättää Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 seurantakomitea huomenna 10.6.2025.
“Harvassa ovat asiat, joista eduskunnan ympäristövaliokunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta hallitus- ja oppositiopuolueita myöten ovat samaa mieltä. Yksi sellainen asia kuitenkin on: perinnebiotooppien turvaaminen. Luonnonlaitumet, kuten kaikki perinnebiotoopit, ovat monimuotoisuuden superkohteita, joiden säilyttäminen vaatii aktiivisia toimia. Nyt maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on yksin ajamassa Suomen CAP-suunnitelmaan muutosta, jossa vähennetään merkittävästi yhdessä sovittua tavoitetta perinnebiotooppien määrästä,” sanoo Mikkonen.
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö asettivat yhdessä HELMI-ohjelmassa tavoitteen nostaa perinnebiotooppien ala 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä. Nyt maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa niihin 8 000 hehtaarin vähennystä Suomen CAP-suunnitelmaan, joka ulottuu vuoteen 2028.
“Ministeri Essayah on lähtenyt aivan väärille teille. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan aktiivisia toimia, ei hanskojen heittämistä tiskiin. On hyvä, että CAP-suunnitelmaan ehdotetaan myös hehtaarikohtaisen tuen nostoa, mutta nosto ei kompensoi muuttunutta tulkintaa tukikelpoisesta alasta, joten valtaosalle tuottajista kyseessä on nollasummapeli. Erikoisinta tavoitteen vähentämisessä on, että siitä ei ilmeisestikään ole sovittu ympäristöministeri Multalan kanssa, vaikka hänen vastuullaan on luonnon monimuotoisuus. Onko todella niin, että maa- ja metsätalousministeri sooloilla asiassa ja muuttaa yksinään yhdessä sovittuja luontotavoitteita?” ihmettelee Mikkonen.
Perinnebiotoopit ovat suomalaisia perinnemaisemia, joiden määrä on romahtanut maatalouden tehostumisen ja maankäytön muutosten seurauksena. Nyt ihan viime vuosina luonnonlaitumien ja muiden perinnebiotooppien määrä on vähentynyt entisestään muun muassa Ruokaviraston aiempaa tiukemman tukiehtojen tulkinnan seurauksena. Tämä on johtanut siihen, että keskimäärin 20 prosenttia aiemmin tukikelpoisesta alasta on rajattu tukien ulkopuolelle. Suomen käytäntö on huomattavasti tiukempi kuin esimerkiksi Virossa ja Ruotsissa. Tilanne on saanut monet maatalousyrittäjät luopumaan luonnonlaitumien käytöstä etenkin, kun tukitaso ei ole vastannut kohonneita kustannuksia.
HELMI-luonnonsuojeluohjelman kansallisella rahoituksella kunnostetaan jo heikentyneitä kohteita, joiden hoito sitten rahoitetaan EU-rahalla maatalouden CAP-suunnitelman “monimuotoisuus ja maisemanhoito” -toimenpiteen kautta. Nykyisen CAP-suunnitelman tavoite vuodelle 2028 on asetettu siten, että se on linjassa HELMI-ohjelman tavoitteen kanssa. Nykyisessä CAP-suunnitelmassa on merkittävästi ympäristötoimenpiteille suunnattua rahaa käyttämättä, joten tavoitteen alentaminen ei ole rahakysymys.
Perinnebiotooppeja ovat esimerkiksi kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, joilla on perinteistä karjataloutta ja joita on hoidettu perinteisin menetelmin. Tehokkaimpia perinnebiotooppien hoitajia ovat laiduntavat lampaat ja lehmät. Suomen kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia ja niillä elää myös lähes neljännes Suomen uhanalaisista eläimistä. Useimpien luontotyyppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 % viimeisen 50 vuoden aikana.
Ympäristövaliokunta järjesti tiedotustilaisuuden perinnebiotoopeista 3.6.2025.
TIEDOTE 9.6.2025