Luokkayhteiskunta on palaamassa peruskouluun
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että jokaisella on samat mahdollisuudet. Voimme käydä koulua, oppia ja menestyä. Yhä useammat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tämä voi kohta olla historiaa.
Oppimiserot kasvavat hälyttävästi. Luokkayhteiskunta tekee paluuta lasten kautta.
Suomessa on kasvava joukko käytännössä lukutaidottomia nuoria. Osalla oppilaista on vaikeuksia selvitä jopa arkielämän tilanteista. Yhä useamman oppilaan taidot jäävät kokonaan alle Pisa-asteikon minimitason.
Matematiikassa puolestaan heikosti osaavien osuus kaksinkertaistui vuosina 2003–2012. Peruskoulun päättyessä parhaat osaajat ovat jopa seitsemän kouluvuotta heikoimpia edellä. Näin siitä huolimatta, että myös parhaiden oppilaiden osaaminen on laskenut niin matematiikassa kuin lukutaidossa.
Riskiryhmässä ovat erityisesti pojat. Tyttöjen osaaminen on edelleen maailman huipputasoa, mutta yhä suuremmalla joukolla poikia on oppimisen suhteen vakavia ongelmia.
Samalla sosioekonomisen taustan vaikutus lasten osaamiseen kasvaa. Vanhempien koulutus ja koulutuksen arvostus ovat voimakkaasti yhteydessä lasten luku- ja numerotaitoihin ja sitä kautta oppimistuloksiin.
Uusimmissa tutkimuksissa ja Pisa-tuloksissa on alkanut näkyä lisäksi koulujen ja alueiden välisiä eroja. Maahanmuuttajaoppilaat ovat myös kantaväestöä selvästi jäljessä lukutaidossa ja matematiikassa. Suomessa ero on Pohjoismaiden suurin.
Peruskoulun tasa-arvo on murenemassa. Olemme epäonnistuneet yhdessä peruskoulun ydintavoitteista, kotitaustan ja sukupuolen aiheuttamien erojen tasaamisessa.
Tulokset ovat hälyttäviä. Merkkejä niistä on saatu jo aiemmin. Pisa-tulokset ovat olleet laskussa jo vuodesta 2006 lähtien.
Vastaus peruskoulun kriisiin ei voi olla historiallisen kipeä koulutuksesta leikkaaminen. Vihreä vaihtoehtobudjetti osoittaa, että koulutusleikkaukset voidaan perua ilman, että valtion kokonaisbudjetti kasvaa. Kyse on arvovalinnoista.
Koulutuspanostuksia tarvitaan heti varhaiskasvatuksesta lähtien. Opinpolun kaikilla askelilla pitää olla riitävästi aikuisten läsnäoloa, tarvittavaa tukea ja yksilöllistä opetusta.
Uudenlaista tukea tarvitaan erityisesti peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä, sillä tämä nivelkohta on kriittinen monelle nuorelle. Jos nuori saisi silloin yksilöllistä tukea riittävän pitkän ajan, se estäisi koulupudokkuutta ja opintojen keskeyttämisiä.
Koulutuksen tasa-arvo on yksi suomalaisen yhteiskunnan ylpeyksistä. Se uhkaa romuttua, jos emme kiireesti korjaa tilannetta. Meidän on taattava laadukkaat eväät elämälle jokaiselle lapselle ja nuorelle sukupuolesta, asuinpaikasta ja kotitaustastaan riippumatta.
Kolumni on julkaistu Vihreän Langan numerossa 7/2017