Kuntaliiton valtuuston toiminta kaipaa uudistusta
Kuntaliiton nykyinen valtuusto kokoontui viimeistä kertaa eilen. 101 valtuutettua ympäri Suomea saapui Helsinkiin Kuntatalolle kahden tunnin kokousta varten. Kokous on muodolllisuudessaan tuulahdus Neuvostoliitosta. Yksimielisesti kopautettiin toimintakertomus, tilinpäätös ja strategiakauden kertomus päätetyiksi. Keskustelua ei käyty, sillä se ei ole tapana. Sen sijaan tapaan kuuluu, että ryhmät käyvät vuorotellen pitämässä oman puheensa, joka sivuaa kyllä kuntapolitiikkaa, mutta harvemmin varsinaisia kokousasioita. Puheille taputetaan (ei sentään seisten), mutta keskustelua niistä ei käydä. Nyt nämä puheenvuorot oli jätetty ohjelmasta, Kuntaliiton hallitus ei varmaankaan ollut innostunut kuulemaan sote- ja kuntauudistukseen liittyvää kritiikkiä, mitä jokaisessa puheenvuorossa epäilemättä olisi esitetty.
Kuntaliitto on kaikkien kuntien yhteinen etujärjestö. Kuntakentän kirjavuudesta johtuen sen on vaikea muodostaa selkeää yhteistä mielipidettä juuri mihinkään. Myös ryhmien sisällä näkökulmat vaihtelevat riippuen siitä, millaisesta kunnasta kukin valtuutettu tulee. Kuntaliiton hallitus koettaa lausunnoissaan sovittaa erilaisten kuntien näkemyksiä yhteen ilman äänestyksiä, joten tuloksena on usein sekavia ja laajoja kannanottoja, joissa on jokaisella jotakin.
Johtamani Vihreän valtuustoryhmän toiminta on nykyaikaisempaa. Kokousohjelmaan on varattu runsaasti aikaa ryhmäkokouksille. Olemme hyödyntäneet tuon ajan vaihtamalla kuntapoliittiisia kuulumisia ympäri maan ja kutsumalla vieraita alustamaan eri teemoilla. Kuluneen neljän vuoden aikana ryhmässä on kuultu vihreitä edustajia niin kuntarakennetyöryhmästä ja soteuudistuksen valmisteluryhmästä, meille on kerrottu työstä Kevan hallituksesta ja aluiden komiteassa, olemme saaneet vieraaksemme mm. Kuntaliiton uuden toiminnanjohtajan ja kuulleet uhanalaisten lajien ajantasaisesta tilanteesta. Kuntaliiton vihreä valtuustoryhmä on myös käynyt lähetekeskusteluja puolueen aluepoliittiseen ohjelmaan liittyen.
Ryhmäpuheenvuoroissa olemme painottaneet kuntien roolia ympäristöasioissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuntarakennekeskustelussa olemme nostaneet esiin lähidemokratian ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantamisen. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen olemme muistuttaneet varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn merkityksestä. Ja erityisesti siitä, että pelkkien sotepalveluiden lisäksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluilla sekä kaavoitusratkaisuilla on tärkeä rooli ennaltaehkäisevässä toiminnassa.
Kuntaliitton valtuuston työskentely kaipaa uudistamista. Tulevalla kaudella valtuuston koko pienenee 75:een jäseneen. Tärkeintä olisi kuitenkin uudistaa toimintatapoja. Hyvä indikaattori Kuntaliiton valtuuston työskentelyn merkittävyydestä on se, ovatko valtuutettujen kotikunnat kiinnostuneita edustajiensa toiminnasta. Nyt tällaista kiinnostusta ei ainakaan kukaan Vihreän ryhmän jäsen ole huomannut.
Valtuuston jäsenenä pysyy ajantasalla valtakunnan kuntapolitiikasta. Paikalla on yleensä ministeri kertomassa ajankohtaisista kuntakenttään vaikuttavista muutoksista. Oman ryhmän sisällä vaihdamme hyviä käytänteitä ja saamme tukea omaan kunnallispoliittiseen työskentelyyn.
Mutta mitä Kuntaliitto saa valtuustostaan? Valitettavasti ei oikein mitään. Kuntaliiton pitää jatkossa hyödyntää valtuustoon kertynyttä maanlaajuista tietämystä ja osaamista. Kokouksen yhteydessä pidettävien asiantuntijaluentojen jälkeen valtuutettujen näkemyksiä pitää kuulla. Hyvä keino tähän olisi esim. alueellisesti jaetut ryhmät, jossa eri puolueiden samalta alueelta tulevat valtuutetut antaisivat evästykset käsiteltyyn teemaan. Tämä voisi johtaa siihen, että myös valtuutettujen kotikuntia kiinnostaisi Kuntaliiton valtuuston työ.
Kuntapäivät Oulussa toukokuun puolivälissä valitsee uuden valtuuston ja sen tulevan kuusihenkisen Vihreän ryhmän. Kiitokset nykyiselle aktiiviselle ryhmällemme sekä intoa ja voimaa uudelle ryhmälle edistää vihreitä arvoja Kuntaliitossa sekä kehittää liiton toimintaa.