Korkeakoulujen kehittämiseen tolkkua

(julkaistu Karjalaisessa 7.2.2015)

Tutkimus- ja innovaationeuvoston esitykset korkeakoulujen kehittämiseksi ovat karua luettavaa: pienten tutkimus- ja opetusyksiköiden lopettaminen, tutkijoiden vähentäminen, tutkijoiden ryhtyminen väliaikaisiksi yrittäjiksi ja lukukausimaksut.

Sodanjälkeisen köyhän Suomen menestystarina maailman korkeantason osaajaksi on perustunut koulutukseen satsaamiseen. Yliopistojen merkitys ymmärrettiin kansakunnan menestyksen rakentajana. Tutkimukseen perustuva uusi tieto tuo uusia mahdollisuuksia, parantaa ymmärrystämme ja luo sivistystä. Ilmainen koulutus taas mahdollistaa kaikkien kouluttamisen taustasta riippumatta. Lukukausimaksut romuttaisivat tämän.

Etsittäessä tietä pois lamasta ja uusia menestyksen mahdollisuuksia korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta ei pidä tinkiä. Päinvastoin, nyt niitä tulee vahvistaa. Teknologiateollisuus ry:n ehdotus yliopistojen karsimisesta vaikuttaisi suoraan maakuntien elinvoimaan ja tulevaisuuden pärjäämiseen.

Viestintä- ja opetusministeri Krista Kiuru (sdp) aikoo tilata selvityksen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä jo tänä keväänä. Uutta mylläystä kiireisellä aikataululla ei tarvita. Viimeisempien, vuoden alusta astuneiden muutosten – uusi ammattikorkeakoululaki ja yliopiston uudistunut rahoitusmalli – käytännön toimivuus on vielä testaamatta.

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on selvä roolijako, vahvuudet ja erityispiirteet. Yliopistojen päätehtävänä on tieteellinen tutkimus ja siihen liittyvä opetus. Ammattikorkeakoulut painottavat koulutuksen ohella työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistyötä, joka lähtee vahvasti alueellisesta tarpeesta. Parikymmentä vuotta sitten synnytetyt ammattikorkeakoulut ovat lunastaneet hyvin paikkansa.

Yhteistyö on järkevää, mutta se ei vaadi nykymallin purkamista. Itä-Suomen yliopistolla sekä Karelia ja Savonia ammattikorkeakouluilla on yhteisiä strategisia painoaloja, joita kukin lähestyy omasta näkökulmastaan. Yhteistyötä voidaan syventää esimerkiksi tukipalveluja yhdistämällä, laitteistojen yhteiskäytöllä ja opiskelijoille tarjottavilla yhteisillä opintojaksoilla.

Koulutuksen kehittämistyö on kannatettavaa ja maamme pärjäämisen edellytys. Sen lyhytnäköisyys ja tempoilevuus sen sijaan haittaa yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja opiskelijoita. Jatkuvien hallinnollisten uudistusten sijaan tulisi keskittyä tavoitteisiin ja sisältöön.