Kolin retkiviikon avaus
Hyvät retkeilijät
Minulla on ilo saada avata perinteinen Kolin Retkiviikko. Retkiviikkoa vietetään nyt jo kahdeksatta kertaa. Retkiviikon ohjelma on hyvin monipuolinen ja se ammentaa voimakkaasti Kolin luonnosta. On tärkeää, että ohjattuja retkiä on tarjolla, koska retkeilyhaluista huolimatta, monilla voi kynnys lähteä metsään olla korkealla. Retkiviikko tarjoaa mahdollisuuden ylittää tuo kynnys.
Retkeilyyn kannustamiseksi meillä on myös oltava tarjolla hyviä, merkittyjä reittejä. Tämä on erityisesti kansallispuistojen tehtävä. Luonnontuntemuksen ja luonnonkunnioituksen edistäminen onnistuu parhaiten omien kokemusten kautta. Sopivasti annosteltuna luonnolla on merkittäviä terveysvaikutuksia ja se voi vaikuttaa jopa ammatinvalintaan. Mm. minulle kävi niin ja siksi aikoinaan lähdin opiskelmaan biologiksi.
Suomalainen luonto on yhteinen ylpeyden aiheemme. Jopa Jorma Ollilan maabrändivaltuuskunta tunnisti puhtaan ja elinvoimaisen luonnon yhdeksi Suomen menestystekijäksi, matkailu- ja liikuntaelinkeinojen kulmakiveksi.
Myös uuteeen hallitusohjelmaan on kirjattu luontomatkailun edistäminen ja luonnon hyvinvointivaikutuksiin pohjaavan liiketoiminnan kasvattaminen. Kolilla näitä molempia on jo tehty pitkään.
Kolin alueen matkailutulo on yli 12 miljoonaa euroa vuodessa ja matkailu työllistää lähemmäs sata henkilötyövuotta. Kolin vetovoima on erinomainen. Tästä on aivan viime aikainen esimerkki. Vaikka venäläisten matkailijoiden määrä on Suomessa vuoden aikana vähentynyt jyrkästi, niin Kolilla venäläisten matkailijamäärät eivät ole juuri muuttuneet. Kolin kansallispuisto luo alueelle vahvan brändin, joka toimii laatutakuuna matkailijoille.
Kolin kansallispuisto on kansallisesti merkittävä luontokohde. Kansallispuistossa oli viime vuonna 135 000 kävijää. Tämä on viidenneksi eniten Suomen kansallispuistoista, joita on yhteensä lähes 40. Kolin kansallispuiston läpi kulkeva Herajärven Kierros valittiin Vuoden Retkikohteeksi vuonna 2007. Kolin kansallispuisto kokonaisuudessaan voitti saman kunnian toissavuonna.
Kansallispuistoilla halutaan säilyttää tyypillistä suomalaista luontoa ja turvata monimuotoisuuden säilyminen. Ne ovat muös kaikille avoimia nähtävyyksiä. Kun aikoinaan keskustelu kansallispuistojen perustamisesta alkoi 1800-luvun lopulla etsittin suojelukohteita, jotka olisivat ”huviksi ja nautinnoksia kaikille vapaan luonnon ystäville”.
Luonnolla on positiivinen vaikutus hyvinvointiin. Tänäänkin kansallispuistossa stressi vähenee ja kunto kohenee. Suomen 40 kansallispuistoissa kävellään vuodessa noin 34 miljoonaa kilometriä eli 850 kierrosta maapallon ympäri.
Kansallispuistoilla on merkittävä vaikutus aluetaloudelle. Jokainen kansallispuiston palveluihin sijoitettu euro palaa 10-kertaisena hyödyttämään paikallistaloutta. Kolilla kansallispuiston kävijöiden taloudelliset vaikutukset ovat kasvussa.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden 2017 kunniaksi hallitus on luvannut perustaa uuden kansallispuiston. Satavuotinen Suomi ansaitsee parempaa. Meidän tulisi perustaa kolme uutta kansallispuistoa, jotka edustavat erilaisia paloja suomalaista luontoa: merellinen Porkkala, Kainuun metsäerämaa Hossa ja Käsivarren Lapin tunturiluonto. Kaikkien mainittujen alueiden muuttamista kansallispuistoiksi on valmisteltu jo pitkään, ja puistojen perustaminen onnistuisi nopeasti.
Kansallispuistot ovat Suomen upeimpia luontokohteita ja tärkeitä virkistysalueita. Kansallispuistoja tarvitaan, ja on tärkeää, että ne ovat luonnon ja retkeilymahdollisuuksien puolesta monimuotoisia. Suomen luonto on upea, säilytetään se sellaisena.
Mukavaa retkeilyviikkoa kaikille!