Kansallispuistoja tarvitaan

Kansallispuistomme kiinnostavat ihmisiä entistä enemmän, viime vuonna niissä kirjattiin yli kaksi miljoonaa vierailijaa. Kävijämäärä on tuplaantunut kymmenen vuoden aikana. Ennakkotietojen mukaan kasvu on jatkunut tänäkin vuonna: esimerkiksi Nuuksion kävijämäärät ovat olleet noin viidenneksen suurempia edellisvuoteen nähden.

Kansallispuistot ovat tyypillistä suomalaista luontoa, mutta ne ovat myös kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkainta osaa luonnostamme. Lain mukaan kansallispuistojen tulee olla yli 1000 hehtaarin suuruisia, kaikille avoimia luonnonsuojelualueita. Kansallispuistojen ensisijaisena tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus, mutta ne palvelevat myös virkistystä. Maamme 37 kansallispuistoa ovat edustava otos suomalaista luontoa sisältäen myös kansallismaisemia ja muita luonnonnähtävyyksiä.

Kansallispuistot ovat suosittuja retkikohteita, ihmiset ovat löytäneet puistot ilahduttavalla tavalla. Hyvä saavutettavuus ja palvelut lisäävät puistojen kiinnostavuutta, mikä on nähtävissä esimerkiksi Nuuksion, Oulangan tai Kolin kansallispuistojen suurissa kävijämäärissä, samoin Lapin suurissa kansallispuistoissa. Jotkut hakevat oman retkeilynautintonsa hieman syrjäisemmistä ja rauhaisemmista puistoista. Kansallispuistomme kiinnostavat yhä enemmän myös ulkolaisia matkaajia.

Kansallispuistojen aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät: kansallispuistoissa kävijät jättävät alueelle 10 euroa jokaista valtion kansallispuistoon sijoittamaa euroa kohden. Aikana, jolloin valtion toiminnot ovat lähteneet monilta alueilta, on tärkeää, että kansallispuistoja hallinnoivan Metsähallituksen luontopalvelut työllistävät jatkossakin. Luontomatkailun ja retkeilyn näkymät ovat myönteiset, eikä taantuma ole vähentänyt kansallispuistokäyntejä. Luontomatkailu voi siis luoda tulevaisuudessa entistä enemmän työpaikkoja puistojen ylläpidon lisäksi lähialueella toimiville matkailuyrittäjille.

Kansallispuistot ovat luontoaarteitamme. Niiden tulisi automaattisesti olla turvassa kaivosvarauksista, kaivostoiminnasta puhumattakaan. Keski-Suomessa sijaitsevan Leivonmäen kansallispuistoon ulottuva kaivosvaraus tulisi välittömästi siirtää pois kansallispuiston alueelta. Luonnonkäyttö kansallispuiston läheisyydessä ei saa uhata kansallispuiston suojeluarvoa, oli luonnonkäyttö sitten kaivostoimintaa tai jotain muuta.

Kansallispuistoja tarvitaan lisää. Tällä hetkellä selvityksen alla on neljän uuden kohteen perustaminen: Etelä-Konnevesi, Lapin käsivarsi, Teijo ja Olvassuo. Ne olisivat tärkeä lisä kansallispuistoverkostoomme ja toisivat merkittävää matkailupotentiaalia alueilleen. Toivottavasti saamme uusia helmiä kansallispuistojen ketjuun jo tämän vuoden aikana.