Ilmastopolitiikassa tarvitaan nyt edelläkävijyyttä

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on sukupolvemme tärkein tehtävä. Sen toteuttaminen koki juuri takaiskun, kun Yhdysvallat ilmoitti irtautuvansa Pariisin ilmastosopimuksesta.

 

Trumpin päätös ei silti ilmastonmuutoksen torjuntaa pysäytä. Kiina on jo lisännyt uusiutuvan energian tuotantoa. Yhdysvalloissakin vastuulliset yritykset ymmärtävät fossiilisen riskit ja uusiutuvan mahdollisuudet, vaikka presidentti ei.

 

Kuvaavaa onkin, että monet yritysjohtajat ovat vedonneet Trumpiin ilmastosopimuksen puolesta. Suurin häviäjä on lopulta Yhdysvallat itse.

 

Yhdysvaltojen nihkeys vaatii kuitenkin meiltä muilta suuremman vastuun jakamista. Vaikuttaa siltä, ettei Yhdysvallat enää kykene olemaan globaali johtaja, ei ilmastopolitiikassa eikä monessa muussakaan.

 

Siispä muiden on astuttava johtoon. EU:n ja Kiinan on otettava ilmastopolitiikan edelläkävijyys. Pohjoismaiden pääministerit ehtivät jo vedota unioniin sen puolesta.

 

Samalla on kuitenkin niin, että jos vaatii muilta ryhdistäytymistä, siihen pitää olla valmis myös itse. Suomenkin on tarkasteltava omia päästövähennystavoitteitaan ja mietittävä, voisimmeko pystyä parempaan.

 

Viime viikolla eduskunnassa käsiteltiin hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa. Kunnianhimosta sitä ei valitettavasti voi kehua. Koko strategia tuntuu pohjaavan vain biotalouteen ja ennen kaikkea puuhun.

 

Biotaloushuumassa hallitus tavoittelee jopa 15 miljoonan kuution metsien hakkuulisäystä. Massiiviset hakkuut vapauttaisivat puiden itseensä sitoman hiilen heti ilmakehään pienentäen hiilinielua. Ilmaston kannalta se on sama kuin päästöjen lisääntyminen. Se kumoaisi täysin muilla sektoreilla aikaansaadut päästövähennykset.

 

Vaikka uusi metsä kasvaa hakatun tilalle ja samalla sitoo hiiltä myöhemmin, ilmastonmuutoksen kannalta silloin on jo myöhäistä. Päästöjä on vähennettävä nyt, jos haluamme hillitä ilmaston lämpenemisen alle kahden asteen. Emme voi odottaa.

 

Strategiamme ei siis vähentäisi Suomen ilmastopäästöjä lainkaan vuoteen 2030 mennessä, vaikka oikeudenmukainen osuutemme olisi leikata päästöjä vähintään 60 %.

 

Eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Sipilä sanoi olevansa valmis miettimään päästövähennystavoitteiden kiristämistä. Eikö siis tarkasteltaisi Suomen päästötavoitetta ja siihen pääsemisen keinoja vielä kerran uudestaan yhdessä. Nyt jos koskaan tarvitaan edelläkävijyyttä.

 

Kolumni on julkaistu Karjalaisessa ja Savon Sanomissa 7.6.2017