Eduskunnan hullut viikot
Ennen joulun viettoon siirtymistä kansanedustajien on selvittävä vuoden rankimmasta puserruksesta, eduskunnan hulluista viikoista. Niiden aikana väännetään valmiiksi valtion talousarvio seuraavalle vuodelle.
Budjetti on saatava kuosiin ennen vuodenvaihdetta, jotta sitä päästään toteuttamaan heti vuoden alusta. Viimeisen parin viikon rupeaman aikana kansanedustajat eivät paljon muuta ehdikään kuin istua budjetti-istunnossa ja nukkua.
Budjetin loppukäsittely täysistuntosalissa alkaa, kun valtiovarainministeriö on saanut oman budjettimietintönsä valmiiksi.
Oppositiopuolueet jättävät mietintöön omat vastalauseensa. Niihin kirjaamme sen, mikä hallituksen budjettiesityksessä on pielessä ja miten itse rahat käyttäisimme. Vihreiden mielestä parannettavaa löytyy paljonkin, minkä vuoksi vastalauseestamme tuli 54 sivun mittainen.
Hallituksen talousarvioon kuuluu määrärahaesitysten lisäksi myös koko joukko lakialoitteita, sillä monet menot ovat lakisääteisiä. Niitä ei voi muuttaa muuttamatta samalla lakia.
Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaalietuudet, joiden indeksijäädytyksistä tehdään aina erillinen laki. Näiden budjettilakien käsittely kulkee rinnan talousarviokäsittelyn kanssa.
Käsittelyssä on myös joukko talousarvioaloitteita, jotka liittyvät puolueiden vaihtoehtobudjetteihin. Lisäksi on joukko yksin tai yhdessä vaalipiirin muiden edustajien kanssa tehtyjä aloitteita, joilla halutaan rahaa omalle alueelle. Näistä valtaosa on erilaisia liikennehankkeita.
Keskustelut talousarviosta käydään salissa pääluokittain. Jokaisen ministeriön budjettiosuudelle on varattu etukäteen keskustelussa oma aikansa, jolloin myös ministeri on paikalla esittelemässä asiaa ja kuulemassa puheenvuoroja.
Keskusteluissa näkyy edelleen selvästi eri teemojen sukupuolittuneisuus. Esimerkiksi keskustellessamme opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista läsnä oli pääosin naisia, mutta kun maa- ja metsätalousministeriön käsittely alkoi, saliin pelmahti heti joukko miehiä.
Istunnot kestävät usein yömyöhään. Normaalisti istuntojen takaraja on kello 22. Jos jotain jää käsittelemättä, asia siirtyy seuraavalle päivälle. Budjettiviikoilla aikaraja on kuitenkin poistettu ja keskustelut jatkuvat pikkutunneille.
Tälläkin kertaa useampana yönä istunnot jatkuivat lähemmäksi aamua. Itse pidin puheita kehitysyhteistyöstä, harmaan talouden torjunnasta ja koulutuksesta kolmen neljän aikaan aamuyöstä.
Eräs kansalainen kysyi somessa, kenen aivoilla enää tehdään järkeviä päätöksiä tuohon aikaan. Kysymys on hyvä. Päätösten laadun kannalta voisi olla parempi käydä nämäkin keskustelut päiväsaikaan.
Nolointa tänä vuonna oli, että useampi eduskuntaryhmä piti pikkujoulujaan samanaikaisesti, kun istunnossa käsiteltiin alkoholilakia.
Ei todellakaan ollut kunniaksi eduskunnalle, kun lääkärikansanedustaja jouduttiin hälyttämään istunnosta apuun pikkujoulujen alkoholimyrkytyksen vuoksi ja päissään oleva edustaja väkisinsuuteli kollegansa osan käydessä debattia istuntosalissa.
Viimeiset päivät täyttyvät äänestyksistä. Tahti on kova. Äänestyksiä voi olla satoja. Eduskuntaryhmän kansliassa käydään äänestysjärjestys tarkkaan läpi ja tehdään äänestyssuositus perustuen omaan vaihtoehtobudjettiin ja tehtyihin vastalauseisiin. Sitä ei ole pakko noudattaa, mutta se on korvaamaton apu nopeatahtisissa äänestyksissä.
Silti joskus keskittymiskyvyn herpaantuessa tulee painettua väärää nappia. Yleensä useampi edustaja toteaakin ääneen virheellisen äänestyksensä, jotta korjaus jäisi pöytäkirjaan näkyväksi.
Tämän vuotisen puserruksen lopputuloksena on valtion 55 miljardin suuruinen talousarvio vuodelle 2018. Tuloksen laadusta voidaan olla monta mieltä, mutta sen jälkeen pääsee joululomalle!