Budjettipuhe 14.12.2015
Arvoisa puhemies,
Missä on hallituksen tulevaisuuden usko? Meille on tuotu hyväksyttäväksi talousarvioehdotus, joka sisältää tulevaisuuteen panostamisen sijaan karuja leikkauksia. Taloudellisesti vaikeina aikoina eteenpäin katsovat tahot panostavat koulutukseen ja osaamiseen varmistaakseen paremman tulevaisuuden. Mutta ei tämä hallitus. Se suuntaa rajuja leikkauksia kaikille koulutuksen tasoille varhaiskasvatuksesta yliopistoihin, alakoulusta elinikäiseen oppimiseen. Hallitus on jopa kirjannut ohjelmaansa suomalaisten yleisen koulutustason laskun. Kuinka mikään tulevaisuuteen uskova kansa voi tavoitella osaamisen laskua?
Hallituksen tulevaisuuden uskon puute näkyy myös muissa esityksissä. Sen sijaan, että panostettaisiin rohkeasti tulevaisuuden aloihin, leikataan tutkimus- ja kehityspanostuksista.
Ympäristön- ja luonnonsuojeluun kohdistuu rajuja leikkauksia, vaikka pitkällä aikavälillä ympäristön hyvä tila ja luonnon monimuotoisuus ovat kaikkein kriittisimmät tekijät koko ihmiskunnan elinmahdollisuuksien säilymiselle.
Talousarviossa maahanmuuton hoitamiseen on satsattu merkittävästi. Se on hyvä. Pelkkä raha ei kuitenkaan ratkaise. Kaikkein tärkeintä on, ettemme sulje ja eristä maahanmuuttajia yhteiskuntamme ulkopuolelle. Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevinta on, että saamme tänne tulleet mukaan rakentamaan yhteiskuntaamme. Meidän tulee huolehtia, että tulijat pääsevät nopeasti kielikoulutukseen ja osalliseksi suomalaiseen työelämään erilaisin tavoin.
Jokaista, joka jostain syystä suljetaan ulkopuolelle, uhkaa syrjäytyminen ja välinpitämättömyys yhteiskuntaa kohtaan. Silloin ei halua kantaa korttaan yhteiseen kekoon. Tämä ei koske vain maahanmuuttajia, vaan yhtä lailla nuoria, jotka jäävät ilman tukea; pitkäaikaistyöttömiä joiden osaamien ei kelpaa; vammaisia, joiden työpanosta ei arvosteta; köyhiä, jotka sysätään toivottomuuteen.
Hyvän tulevaisuuden rakentamisessa on tärkeää pitää kaikki mukana. Hallituksen päätökset ovat päinvastaisia, sen leikkaukset kohdistuvat jo ennestään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin lisäten tuloeroja ja eriarvoisuutta.
Arvoisa puhemies,
On toisenlainenkin, kestävämpi, tapa hoitaa vaikea taloudellinen tilanne kuin tulevaisuudesta leikkaaminen. Siksi kannatan edustaja Alanko-Kahiluodon tekemää epäluottamuslausetta.
Me Vihreät olemme vaihtoehtobudjetissamme esittäneet talouden tasapainottamista maltillisemmin kahden vaalikauden aikana. Näin kotimainen kysyntä ei heikkene rajusti kuten hallituksen esityksessä. Emme halua kasvattaa tuloeroja, päinvastoin jättäisimme kaikkien heikoimmassa asemassa olevien leikkaukset tekemättä ja sen sijaan nostaisimme pääomaverotusta ja solidaarisuusveroa.
Koulutusleikkaukset voidaan perua leikkaamalla ympäristölle haitallisista tuista. Nuo tuet kohdistuvat pääosin fossiilisiin polttoaineisiin ja täten kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Tässä on siis käsillä varsinainen win-win tilanne, johon hallituksen kannattaisi tarttua.
Kestävän talouden perusta on korkea työllisyysaste. Odotamme toiveikkaana hallituksen perustulokokeilua. Eilisen epätyypilliset työsuhteet ovat tämän päivän arkea. Rakenteelliset muutokset sosiaaliturvaan ovat välttämättömiä. Sosiaaliturvan ja työn yhdistämisen tulee olla vaivatonta eikä pelko turvan menettämisestä saa johtaa siihen, että työkeikkoja ei uskalla ottaa vastaan. Tärkeää on myös pk-yrittämisen helpottaminen, hallituksen esittämä 5 %:n yrittäjävähennys saa vihreiden tuen.
Arvoisa puhemies,
Viikonloppuna Pariisissa saatiin aikaiseksi ilmastosopimus, jonka tavoitteena on hillitä maapallon lämpeneminen alle kahteen asteeseen. Tämä tarkoittaa maailmanlaajuista energiavallankumousta. Suomen tulee olla tuon vallankumouksen eturintamassa. Siirtymällä fossiilisesta energiasta uusiutuviin luomme kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Ilmastoystävällisillä ratkaisuilla on valtavat maailmanlaajuiset markkinat. Emme saa hukata näitä vientimahdollisuuksia ja sen tuomia työpaikkoja. Jälleen on käsillä win-win tilaisuus, johon Suomen on tartuttava. Julkisia investointisatsauksia tulee suunnata cleantechiin, samoin julkisia hankintoja, jolloin yrityksemme saavat referenssejä kotimarkkinoilla, mikä helpottaa niiden pääsyä vientimarkkinoille.
Lopuksi on vielä todettava, että kehitysyhteistyörahojen leikkaus on typerää. Se tulee pahentamaan globaaleja kriisejä ja aiheuttamaan lisää pakolaisuutta, minkä kustannukset tulevat Suomellekin kehy-leikkauksia kalliimmiksi.
Hampurilaismallin mukaisesti loppuun vielä pari kiitosta. Hyvä, että junavuorojen lakkauttamisessa otettiin aikalisä. Hätiköimällä junaliikenteen kilpailuttamisesta ei saada mitään järkevää aikaiseksi. Toinen kiitos menee päätökselle palauttaa 6,4 miljoonaa rikospoliisille harmaan talouden tutkintaan, se raha tulee takaisin runsauden korkojen kera.
Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa vuoden 2016 talousarvion lähetekeskustelussa 14.12.2015
Kiitos hyvästä puheenvuorosta. Vaikka ilmastoasioissa ollaan ottamassa viimein askelia oikeaan suuntaan, luonnonsuojelussa ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa niitä myös pitäisi ottaa. Nyt mennään takapakkia.