Syyskauden alku

Syysistuntokausi on alkanut sellaisella tohinalla, että ensimmäiseen viikkopäiväkirjaan on sisällytettävä kaksi viikkoa, kun aikaa ei ole kirjoittamiseen ollut. Ensimmäinen istuntoviikko meni reissun päällä jopa niin tarkasti, etten päässyt osallistumaan yhteenkään täysistuntoon. Istuntokauden aloitus oli sen verran skandinaavinen, että vietin enemmän aikaa muiden Pohjoismaiden parlamenttirakennuksissa kuin omassani. Toisellekin viikolla pääsin osallistumaan puoliin täysistunnoista. Ehkä ensi viikolla pääsen jo kaikkiin istuntoihin mukaan.

 

tiistai 8.9.

Istuntokauden alkaessa suuntasin suoraan Osloon, Pohjoismaiden neuvoston (PN) kokoukseen. Vihreät kuuluvat Pohjoismaiden neuvostossa keskiryhmään, jossa Suomesta on mukana myös Keskusta ja Rkp. Olen neuvoston varajäsen ja kokouksessa paikkasin keskustan Petri Honkosta.

Kokoustelut alkoivat keskiryhmän ryhmäkokouksella. Sitä ennen kokoontui ryhmän hallitus, johon en kuulu, joten saatoin hetken pyöriä kaupungilla. Sain ostettua heti tuliaiset pois alta ja kävin moikkaamassa norjalaisia puoluetovereita, jotka pitivät vaalikojua puiston reunassa. Norjassa kun oli kuntavaalit tulossa vain muutaman päivän päästä. (Vaalit sujuivatkin vihreiden osalta hienosti, koko maan kannatus nousi viime kerran 1,3 %:sta 4,9 %:iin ja Oslossa kannatus oli miltei 10%.)

Lounaan jälkeen alkoi varsinainen keskiryhmän ryhmäkokous. Siinä käytiin läpi valiokunnissa esiin tulevia asioita, iltapäivällä käsiteltävää neuvoston uudistustyötä, valittiin ryhmälle uusi puheenjohtaja (Arto Pirttilahti (kesk) vaihtui Rkp:n Carl Haglundiin) ja keskusteltiin PN:n nuorisoparlamentin esiin nostamista asioista sekä ajankohtaisista poliittisista teemoista (lue pakolaiskriisistä). Neuvosto kokoontui Norjan eduskuntatalolla, joka muuten sekin oli remontissa. Ryhmäkokouksen jälkeen oli yhteinen sessio, jossa keskusteltiin PN uudistamisesta. Uudistamistyö on ollut vireillä jo pitkään. Neuvoston työstä halutaan tehdä vaikuttavampaa, poliittisempaa ja tehokkaampaa. Ei siis pelkkää vmp:tä, kuten ministeri Stubb aikoinaan toimintaa luonnehti.

Päivän päätteeksi oli kokousvieraille järjestetty vierailu Juli 22.-keskukseen, joka kertoi vuoden 2011 terrori-iskusta Oslon keskustaan ja Utöyan saarelle. Keskus sijaitsi entisessä ministeriön tiloissa, joka oli Oslon iskun kohde. Tilaa ei ole remontoitu iskujen jälkeen, vaan siellä saattoi edelleen nähdä pommi-iskun aiheuttamat tuhot. Seinälle oli kuvattu aikajana, jossa kerrottiin iskuista minuutti minuutilta. Näyttelyssä oli esillä valokuvat kaikista kuolleista, laajasti erilaista todistusaineistoa, nuorten kuvia Utöyalta, twitter-viestejä, turvakamerakuvia jne. Koko korttelissa pommi-iskun kohteena olleissa rakennuksissa oli edelleen vanerit ikkunoissa. Vierailu veti vakavaksi.

 

keskiviikko 9.9.

Keskiviikkona kokoontuivat valiokunnat. Paikkasin Honkosta hyvinvointivaliokunnassa. Valiokunnassa käytiin läpi syksyllä neuvoston yleisistuntoon tulevia asioita valiokunnan näkökulmasta. Valiokunnan, kuten Pohjoismaisen neuvoston ylipäätään, kokouskieli on skandinaaviska: norjalaiset puhuvat norjaa, ruotsalaiset ruotsia ja tanskalaiset tanskaa. Islantilaisille ja suomalaisille on tulkkauspalvelut. Itse käytin ruotsia vain esittelyssä, muutoin piti turvautua tulkin palveluihin. Kokouksen jälkeen teimme vierailun Oslon holokaustikeskukseen, jossa kuulimme keskuksen toiminnasta, nuorille suunnatusta työstä ja radikalisoitumista koskevista tutkimuksista. Yksi hätkähdyttävä tutkimustulos oli, että 14 % norjalaista pitää edelleen juutalaisia vähempiarvoisina. Päällimmäisenä vierailusta jäi tunne siitä, kuinka syrjintään ja rasismiin tulee puuttua heti eikä ole muuta vaihtoehtoa kuin nollatoleranssi. Ei natsismia myyty juutalaisten ja vähemmistöjen tappamisella, vaan ideaalisella kuvalla ihanneyhteiskunnasta. Tämän ihannekuvan saavuttaminen aiheutti siihen sopimattomien ihmisryhmien syrjimisen, joka lopulta johti järjettömiin vainoihin, keskitysleireihin ja tappamisiin.

Vierailun jälkeen jäi vielä hetkinen aikaa tutustua Osloon, jonka jälkeen palasimme Helsinkiin.

 

torstai 10.9.

Aamupäivällä oli eduskunnan liikuntapäivä, jota vietettiin eduskunnan liikunta- ja urheilukerhon 70-vuotisjuhlan merkeissä aurinkoisella stadionilla. Kokeilin kahvakuulaa ja kehonhuoltovenyttelyä. Ohjelmassa oli myös köydenveto oppositio vastaan hallitus. Itse en mahtunut köyden varteen, mutta kannustin ja huusin tahtia sitäkin innokkaammin. Kaikkiaan lajivalikoima oli laaja, mm. juoksua, kävelyä, futista, norsupalloa, eukonkanto, saappaanheittoa. Paikalla oli harmittavan vähän väkeä, etenkin kansanedustajia.

Aamupäivän reippailun jälkeen hoidin juoksevia asioita. Ryhmäkokouksessa ehdin olla vain puolet, sillä oli lähdettävä laivalle. Puolustusvaliokunta suuntasi Tukholmaan. Laivalla pidimme valiokunnan yhteisen palaverin ja illastimme yhdessä.

 

perjantai 11.9.

Puolustusvaliokunnan ohjelma Tukholmassa oli tiivis. Ensin kävimme Suomen suurlähetystössä kuulemassa tilannekuvaa. Sitten menimme Ruotsin eduskuntatalolla, jossa tapasimme Ruotsin puolustusvaliokunnan. Kävimme keskustelun ajankohtaisista teemoista, jonka jälkeen vielä lounastimme yhdessä. Sen jälkeen vuorossa oli puolustusministeriö, jossa tavattiin virkamiehistöä ja keskusteltiin jälleen ajankohtaisista teemoista. Tämän lähdimme jälkeen kohti lentokenttää ja Suomea. Lentokentällä oli hiukan kiirettä, kun koneet olivat myöhässä. Liikuntapäivä jatkui tiukalla spurtilla Helsingin kentällä, jonka ansiosta juuri ja juuri ehdin Joensuun koneeseen ja illaksi kotiin.

 

lauantai 12.9.

Pelastakaa Lapset ry oli haastanut kansanedustajat lipaskerääjiksi Syyrian lasten auttamiseksi. Olin ottanut haasteen vastaan ja suuntasin lippaan kanssa Joensuun keskustaan puolenpäivän aikoihin. Osallistuin myös paikalliseen Joukkovoima-mielenosoitukseen, jossa vastustettiin hallituksen rajuja säästötoimia. Käytin tilaisuudessa pienen puheenvuoron, jossa totesin hallituksen arvojen olevan kovia. Leikkaukset kohdistuvat rajuimmin jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin. Koulutuksesta leikkaamalla hallitus leikkaa tulevaisuudesta, niin nuortemme kuin koko Suomen. Uskon, että ihmiset ymmärtävät taloustilanteen vaativan tiukkojakin toimia ja ovat valmiita niihin, kun taakka jaetaan oikeudenmukaisemmin. Politiikassa on aina vaihtoehtoja.

 

sunnuntai 13.9.

Naisten pankki järjesti sunnuntaina Kävele naiselle ammatti –tapahtumia ympäri maata, myös Joensuussa. Tapahtumaan oli kerääntynyt runsas joukko osallistujia nauttimaan aurinkoisesta päivästä. Tapahtuman lahjoituksille kerättiin varoja ja hankitaan ammattikoulutusta kehitysmaiden naisille. Käyttämässäni puheenvuorossa muistutin kahdesta asiasta: ensinnäkin naisten auttaminen on tehokkainta apua, koska naisilla on vahva rooli koko yhteisön huolenpidossa. Toisekseen hallituksen rajujen kehitysyhteistyöleikkausten takia on tärkeää, että yksittäiset ihmiset antaisivat omaa aikaansa ja rahaansa kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille, sillä ne menettävät valtionrahoituksestaan noin 40%. Illalla oli vielä tanssitreenit. Olen lupautunut osallistumaan marraskuussa järjestettävään hyväntekeväisyysiltaan Tanssien tuttujen kanssa, jolla kerätään varoja mielenterveystyöhön.

Tämä viikonlopun ajankäyttö on hyvä esimerkki siitä, että kun hallitus leikkaa heikoimmilta, niin se vaatii erilaisilta näitä tukevilta järjestöiltä entistä enemmän aikaa varainhankintatyöhön. Toivotan voimia teille arvokasta työtä tekeville järjestöihmisille.

 

maanantai 14.9.

Maanantai alkoi pohjoiskarjalaisille kansanedustajille järjestetyllä lobbaussessiolla. Me paikalle saapuneet kansanedustajat, Hannu Hoskonen, Riitta Myller ja minä, istuimme paikoillamme kokoushuoneessa, jossa kävi eri delegaatioita esittelemässä asioitaan. Ensin saimme tietoa Siun Sotesta eli siitä miten Pohjois-Karjalan kunnat haluavat jatkossa järjestää yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Tämän jälkeen tapasimme Metsänhoitoyhdistyksen ja MTK:n metsävaliokunnan väkeä, jotka olivat huolissa etenkin käyttämättömistä hakkuumahdollisuuksista ja metsätilojen sukupolvenvaihdokseen liittyvistä esteistä. Sitten oli vuorossa maakunnan työttömienyhdistysten ja seurakunnan diakoniatyön väkeä. He kertoivat huolensa pitkittyvän työttömyyden ja lisääntyvän syrjäytymisen haitoista.

Tapaamisen jälkeen porhalsin tiedepuistolle, jossa oli ollut aamusta saakka käynnissä Joensuun valtuuston talousseminaari. Päivän teemana olivat erityisesti toimitilakysymykset. Seminaari jatkui seuraavana päivänä, mutta silloin olin jo Helsingissä. Illalla Nelistys ry oli kutsunut pohjoiskarjalaiset iltapalalle ja tutustumaan. Nelitys on pohjoiskarjalaisten ammattiyhdistysjärjestöjen Akavan, STTK:n ja SAK:n yhteiselin. Kuten arvata saattaa, hallituksen esittämistä työelämäleikkauksista keskustelua riitti. Kutsua oli lisäkseni noudattanut Riitta Myller.

 

tiistai 15.9.

Lähdin aamukuuden koneella Helsinkiin, jotta ehdin yhdeksäksi puolueen johtoryhmän kokoukseen. Sen jälkeen oli puolustusvaliokunnan kokous, jossa kävi ministerikin kuultavana. Tämän jälkeen tarkastusvaliokunta, jossa käsiteltiin hallituksen vuosikertomusta. Jouduin lähtemään kesken pois, koska meillä oli ylimääräinen eduskuntaryhmän kokous, jossa aiheena oli opposition yhteinen välikysymys koulutukseen kohdistuvista säästöistä. Emme voi hyväksyä koulutukseen kohdistettuja 600 miljoonan euron säästöjä, sillä koulutusrahat on kiristetty jo niin tiukoille, että lisäleikkaukset vievät pohjaa pois nuortemme ja siten myös koko maamme tulevaisuudelta. Loppumetreillä kristilliset tosin yllättäen ilmoitti jäävänsä pois opposition yhteisestä välikysymyksestä.

Ryhmäkokouksen jälkeen pääsin viimein osallistumaan omalta osaltani syksyn ensimmäiseen täysistuntoon. Viime viikon poissaoloista ei kuitenkaan tullut poissaolomerkintöjä, koska Pohjoismaiden neuvoston kokous ja valiokuntien matkat ovat virallista eduskuntatyötä.

Täysistunnon aikana tuli tietoon liikenneministeriön kaavailemat junaliikenteen tuen leikkaukset, mikä tarkoittaisi junaliikenteen alasajoa monissa paikoissa. Tähän piti reagoida nopeasti tiedotteella, sillä Joensuusta esitys lakkauttaisi yhteydet kaikkialla muualle kuin etelään.

Päivän päätteeksi tapasimme vaalipiirin kansanedustajien kanssa Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennepuolen johtajaa, joka esitteli ajankohtaisia liikennehankkeita. Sen jälkeen vuorossa oli Suomen paikallisradioyhdistyksen tyypit, jotka ihmettelivät sitä, miksi paikallisradiolupia myönnetään isoille ketjuille ilman sidosta paikallisuuteen tai vaatimusta esittää paikallista ohjelmaa. Loppuilta menikin työhuoneella. Postia oli tullut melkoinen pino.

 

keskiviikko 16.9.

Kimppataksi tuli oven eteen klo 5.45. Ja suuntana tällä kertaa Bryssel ja ohjelmassa uusien kansanedustajien perehdytysmatka. Vastaavia reissuja järjestetään kaikkiaan neljä hieman erilaisilla painotuksilla. Tähän reissuun osallistui 13 uutta kansanedustajaa, teemana oli EU:n talous- ja elinkeinopolitiikka. Ensin menimme Europarlamentin esittelykierrokselle, joka tosin jäi niukaksi, koska koneemme oli myöhässä ja matkalla kentältä keskustaan myöhästyimme lisää taksien mielenilmaisun pysäyttäessä liikenteen. Sitten oli lounastapaaminen suomalaisten meppien kanssa ja sen jälkeen aikaa puoluekohtaisille tapaamisille. Tapasimme ryhmäkollegoideni Touko Aallon ja Ozan Yanarin kanssa Heidi Hautalan avustajia ja vihreän ryhmän suomalaisen ympäristöasiantuntijan. Seuraavaksi kuulimme Europarlamentin roolista EU:n talouspoliittisessa päätöksenteossa. Parlamentista lähtiessämme törmäsimme käytävällä Heidi Hautalaan, joka ei ollut päässyt paikalle lounastapaamiseen.

Siirryimme parlamentista EU:n neuvostoon, jossa kuulimme sen roolista sekä siellä käytävistä lainsäädäntöneuvotteluista. Euroopan neuvoston rakennuksessa pidetään ministerikokoukset. Siellä on joka maalle omat toimistotilat, jotka toimivat neuvotteluiden backstagena, kun ministerit ja muut neuvottelijat pitävät taukoa ja kuulevat virkamiehiä. Siellä mekin saimme oman briiffin suurlähettiläältä.

Neuvostolta kävelimme hotellille, matkalla tutustuimme lisää taksiautoilijoiden mielenosoitukseen: autonrenkaat paloivat ja nuotioihin heiteltiin jonkin sortin paukkuja. Syynä mielenilmaisulle oli Uber.  Illalla menimme Suomen pysyvän EU-edustajan virka-asunnolle illallisella. Ruokapöydässä ennen aterioinnin alkua katsoimme pääministerin puheen suurlähettilään tabletilta. Hotellille palattuamme Eduskunnan olutseuran (EOS) puheenjohtaja järjesti tutustumisen belgialaisiin oluisiin. Tähän osallistuin tietenkin.

 

torstai 17.9.

Torstaina aamupalalla sattui mukava yllätys, tapasin siellä entisen naapurimme, joka oli Brysselissä työmatkalla. Virallinen osuus alkoi komissioon tutustumisella. Asialistalla oli komission rooli sekä EU:n talouspolitiikkaan liittyvät ajankohtaiset asiat.  Tapasimme myös komissaari Kataisen ja kuulimme EU-tuomioistuimen roolista.

Koska EU:n toiminnassa iso rooli on lobbareilla, oli ohjelmassamme myös lobbaustoimintaan tutustuminen. Vierailimme Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Brysselin toimistolla, jossa myös nautimme voileipälounaan belgialaiseen tapaan. Lopuksi kuulimme vielä esityksen eduskunnan Brysselin toimistosta, joka oli emännöinyt matkaamme. Meillä piti olla vielä tapaaminen Brysselissä työskentelevien median edustajien kanssa. Mutta tapaaminen peruutettiin, koska toimittajilla riitti Brysselissä kiireitä: pakolaistilanteesta ja siihen liittyvästä ylimääräisestä istunnosta piti raportoida. Kotiin pääsin puolen yön tienoilla ja luin vielä sähköpostit.

Kirjoitimme Touko Aallon kanssa matkan aikana puolueen blogiin junaliikenteen heikennysten vaikutuksista maakuntiin, Heli Järvinen esitti asiasta Vihreiden kysymyksen eduskunnan kyselytunnilla ja vastailin aiheeseen liittyen niin toimittajien kuin kansalaisten viesteihin. Kotimaan asiat työllistivät melko lailla myös ulkomailla.

 

perjantai 18.9.

Aamulla olin menossa puolustusvaliokunnan kokoukseen, mutta se olikin peruttu. Sitten ohjelmassa oli Keskon toimeksiantama yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnattu taustahaastattelu. Eduskunnan naisverkosto kävi yhdessä Nytkiksen ja Naisjärjestön keskusliiton kanssa tapaamassa työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmiä samaan aikaan kun rautatietorille oli kokoontunut kymmeniä tuhansia ihmisiä vastustamaan jo ennestään pienipalkkaisiin kohdistuvia leikkauksia. Meidän viestimme ministerille oli sama kuin torilla: valtion säästötoimia ei saa maksattaa pienituloisilla naisilla. Lisäksi luovutimme yhteisen kannanoton, joka sisälsi viisi kohtaa. 1) naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen toimeenpanemalla Istanbulin sopimus, 2) palkkaerojen vähentäminen samanpalkkaisuusohjelmaa jatkamalla, 3) työn ja perheen yhteensovittaminen vanhemmuuden kustannusten tasaisemmalla jaolla, 4) naisten osallistumisen lisääminen päätöksenteossa, sekä 5)  sukupuolivaikutusten arvioinnin käyttö kaikessa päätöksenteossa.

Lentokone- ja junalakon vuoksi eduskunnasta oli järjestetty yhteiskuljetuksia eripuolille maata. Minun ei tarvinnut kotiin pääsystä huolehtia, koska perhe oli tulossa viettämään Helsinki-viikonloppua. Sain istua työhuoneella pitkään ja louhia sähköpostivuorta.

 

sunnuntai 20.9.

Saavuimme perheen kanssa Helsingistä kotiin niin, että ehdin Tanssien tuttujen kanssa -tanssiharjoituksiin. Harjoituksissa meidät on jaettu kahteen ryhmään. Minun ryhmäni tanssit ovat foxie, tango ja bugg. Tässä vaiheessa tuntuu, että Kanki-Kaikkonen tulee kohtaamaan vakavan haastajan. Koetan kuitenkin olla ottamatta tätä turhan vakavasti.