Kohtuus kunniaan

Kohtuullisuus ei ole vain vanha hyve, vaan ratkaisu aikamme suurimpiin haasteisiin. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja ylikulutus pakottavat meidät tarkastelemaan elämäntapojamme uudelleen. Kohtuullinen elämäntapa ei tarkoita luopumista onnesta tai mukavuudesta, vaan uudenlaista suhdetta kuluttamiseen, aikaan ja luontoon – sellaista, joka tukee sekä omaa että yhteistä hyvinvointia.

Suomalaiset tuottavat jätettä ja käyttävät eniten luonnonvaroja koko Euroopassa, selviää tuoreesta raportista. Kiertotalous ja kierrätys ovat avainasemassa luonnonvarojen kulutuksen vähentämisessä, mutta meidän on tarkasteltava kriittisesti myös jatkuvaa ylikulutusta. Tarvitsemmeko uuden älylaitteen, vaikka vanha toimii moitteettomasti? Tarvitseeko vaatekaappimme sisältö jatkuvaa päivitystä? Ihmisille luodaan koko ajan uusia kuvitteellisia tarpeita, joiden täyttäminen ei kuitenkaan tee meitä sen onnellisemmaksi.

Kohtuullisuus alkaa arjesta. Kun suosimme kasvispainotteista ruokavaliota, teemme palveluksen sekä terveydellemme että ympäristölle. Kun korjaamme vanhaa ja ostamme harkiten, vähennämme jätettä ja tuemme kestävää taloutta. Kun valitsemme julkisen liikenteen tai pyörän auton sijaan, säästämme paitsi päästöjä myös rahaa ja usein hermoja.

Kohtuullinen elämäntapa ei kuitenkaan ole vain yksilön valinta – se on myös yhteiskunnallinen kysymys. Tarvitsemme rakenteita, jotka tukevat kohtuullisuutta kuten esimerkiksi ympäristöhaittojen hinnoittelua, korjauspalveluiden tukemista, energiansäästöä, toimivaa joukkoliikennettä, mahdollisuuksia jakamiseen ja kiertotaloutta.

Krääsäkauppa on esimerkki väärään suuntaan menemisestä. Parissa vuodessa pakettiralli Kiinasta on mennyt kohtuuttomuuksiin. Toissa vuonna suomalaiset tilasivat kiinakrääsää 3,6 miljoonaa pakettia, viime vuonna 28 miljoonaa ja tänä vuonna määrän arvioidaan nousevan 50 miljoonaan pakettiin!

Krääsäkauppa tuhlaa luonnonvaroja ja siihen liittyy myös muita ongelmia. Tuotteet eivät täytä turvallisuus- ja terveysvaatimuksia. Ne ovat laadultaan heikkoja ja laiminlyövät jätevelvoitteet. Krääsäkauppa laittaa kotimaiset kaupat ahtaalle ja verotulot karkaavat muualle. Ei ihme, että Euroopassa pohditaan keinoja puuttua asiaan. Suomen ei tule jäädä odottamaan EU-lainsäädäntöä, vaan meidän on Ranskan ja Romanian tavoin laitettava kansallisella lainsäädännöllä krääsäkauppa pikaisesti kuriin.

Kohtuullisuus ei ole paluu menneeseen, vaan askel kohti kestävää tulevaisuutta. Kohtuullinen elämäntapa on turvattua arkea, jossa perustarpeet täyttyvät ilman ylikulutusta. Irtautuminen jatkuvan kulutuksen vaatimuksesta tuo rauhaa kiireen keskelle ja antaa tilaa sille, mikä on oikeasti tärkeää – läheisille, muiden auttamiselle, luonnossa liikkumiselle ja muulle merkitykselliselle tekemiselle. 

Kirjoitus on alun perin julkaistu Maaseudun tulevaisuus -lehdessä vieraskolumnina 15.10.2025.