Tieteen ja teknologian vihreiden kysymykset pj-ehdokkaille
1) Vihreät ovat kritisoineet nykyistä hallitusta siitä, että se ohittaa sille epämieluisat asiantuntijat. Vihreät voivat hyvinkin olla seuraavassa hallituksessa. Miten aiot ministerinä konkreettisesti varmistua siitä, että hallitus kuuntelee myös niitä asiantuntijoita, joiden viesti ei kaikkia miellytä? Miten aiot itse edistää sitä, että politiikassa hyödynnetään kunkin päätettävän asian paras tutkimustieto?
Lainvalmisteluun kaikkiaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Lausuntokierroksien pitää olla riittävän pitkiä ja lausuntoja on pyydettävä laajasti ja mahdollisuus antaa lausuntoja on myös muilla tahoilla. Äskettäin perustetulla arviointineuvostolla on ollut usein lakiesityksistä huomautettavaa, tästä työstä pitää ottaa opiksi. On myös varmistettava, että aikataulut ovat sellaisia, että mahdollisia lisäarviointeja voidaan tehdä, jos puutteita huomataan. Isoissa uudistuksissa ottaisin käyttöön komiteatyön, jossa on laajasti asiantuntijoita edustettuna.
2) Jotta Pariisin sopimuksen ehdot voitaisiin täyttää, Suomen todelliset ilmastopäästöt pitää puolittaa 10 vuodessa, ja sen jälkeen jälleen puolittaa uudelleen seuraavalla vuosikymmenellä. Lisähaasteen tuo se, että nykyinen energiastrategia nojaa biomassaan, joka tutkimustiedon perusteella ei ole hiilineutraalia, vaikka se sellaiseksi vielä toistaiseksi lasketaan. Myöskään liikenne ja maatalous eivät ole nykyisen päästökaupan piirissä, joten tulevaisuudessa tullaan vaatimaan uusia toimenpiteitä. Millä keinoilla näin radikaali vähennys saadaan Suomessa aikaan?
Ilmastonmuutoksen torjunta on aikamme suurin haaste, eikä aikaa ole paljoa. Onneksi erilaiset asiantuntija- ja tutkijaryhmät etsivät ratkaisuja ja teknologia kehittyy vauhdilla. Esimerkiksi LUT, VTT ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on Neo-Carbon energy-projektissaan esittänyt erilaisia skeenarioita siitä, miten Suomen ilmastopäästöt saadaan vähennettyä. Osa skenaarioista on sellaisia, joissa biomassan osuutta ei kasvateta. Mukana on myös malleja, joissa ei tukeuduta ydinvoimaan. Oma vaihtoehtoni on malli, jossa ei tukeuduta ydinvoimaan eikä lisätä biomassan käyttöä nykyisestä. Avainroolissa ovat tuuli- ja aurinko, varastointiteknologiaa tulee kehittää, kuluttajien omaa pientuotantoa lisätä, kysyntäjouston ja energiatehokkuuden kautta säädellä energian huippu- ja kokonaistarvetta.
Tarvitaan sekä taloudellista että normiohjausta, jotta muutos saadaan nopeasti käyntiin. Rajoitukset, kiellotkin, verotus, hintaohjaus, takuuhinnat, investointituet ovat näistä esimerkkejä. Maatalous ja liikenne tulee myös ottaa näiden keinojen piiriin. Teknologian kehittämiseen pitää satsata ja päästökauppaa uudistaa siten, että se ohjaa tehokkaasti muutosta.
3) Tieteen tärkein periaate on, että uusi todistusaineisto voi muuttaa käsityksen siitä, miten maailma toimii. Tämä periaate on Viitteen mielestä tärkeää myös politiikassa. Kerrotko esimerkin, missä itse olet muuttanut mielipidettäsi oppiessasi uutta. Minkälaisen prosessin kautta poliittinen liike voi uskottavasti muokata kantojaan ajan kuluessa?
On luonnollista, että tutkimustiedon muuttuessa myös kannat muuttuvat. On kuitenkin hyvä muistaa, että etenkin yhteiskunta- ja taloustieteissä täysin arvovapaata tutkimusta harvoin on. Poliittisen liikkeen kannanmuutokset tulee tehdä laajojen keskustelujen kautta tutkimustietoa hyödyntäen ja niihin nojautuen. Ne on myös perusteltava ja muutokset tarvitsevat laajan tuen.
Oma kantani on muuttunut esimerkiksi kotihoidontukeen ja subjektiiviseen päivähoitoon liittyen. Reilu kymmenen vuotta sitten olin valmis rajaamaan subjektiivista päivähoitoa puolipäiväiseksi enkä olisi lyhentänyt kotihoidontuen kestoa. Enää en kannata päivähoito-oikeuden rajausta ja kotihoidontukea tulee mielestäni lyhentää. Mielipiteeni on muuttunut, kun olen kuullut eri asiantuntijoita aiheesta. Lisäksi on asioita, joiden äärelle on pitänyt pysähtyä uudelleen ja miettiä kantaa puhtaalta pöydältä. Tällaisia ovat olleet mm. Nato-jäsenyys ja ydinvoima. Niiden osalta olen kuitenkin edelleen päätynyt kielteiseen kantaan.