Metsärauha edellyttää muutosta nykyiseen metsänkäyttöön
“Metsät ovat maisemaamme, luontoamme, talouttamme, historiaamme ja kulttuuriamme. Ne ovat monille meistä osa elämäntapaamme marjastuksen, metsätöiden, metsästyksen, mökkeilyn, luontoharrastusten ja retkeilyn kautta. Metsissä ja niiden maapohjassa on satojentuhansien suomalaisten varallisuutta, suvun perinteitä ja sielunmaisemaa.”
Yllä oleviin valtioneuvos Matti Vanhasen sanoihin on helppo yhtyä. Vanhanen peräänkuuluttaa kirjoituksessaan (HS 14.9.) metsärauhaa vastakkainasetteluun ajautuneeseen metsäkeskusteluun. Ajatus metsärauhasta tai laajemmin metsänkäytön uudesta yhteiskuntasopimuksesta on kannatettava. Sitä olen itsekin esittänyt useasti tällä palstalla.
Metsärauha ei synny, jos olemassa olevia ongelmia ei tunnusteta. Nykyinen intensiivinen metsänkäyttö korkeine hakkuumäärineen on johtanut tilanteeseen, jossa metsien monimuotoisuus heikkenee, hiilinielut hupenevat ja vesistökuormitus on suurta. Osassa maakuntia ylitetään jo puuntuotannollisestikin kestävä hakkuutaso. Samanaikaisesti metsistä saatava arvonlisä on vain laskenut.
Vanhasen peräänkuuluttama metsärauha vaatiikin muutosta metsäteollisuudelta. Sen on uusiuduttava ja tehtävä vähemmästä enemmän nostamalla tuotteiden jalostusarvoa ja elinikää. Silloin voimme sovittaa eri vaatimukset yhteen: monimuotoisuuden, ilmaston, vesistöt, vientitulot, virkistyskäytön sekä metsiin liittyvät muut elinkeinot ja hyödyt.
Valitettavasti Vanhanen ei ole kirjoituksessaan valmis etsimään eri tavoitteita yhteensovittavaa lopputulosta. Sen sijaan hän toistaa metsälobbareiden viestiä, jonka lähtökohtana on nykyisenlaisen metsänkäytön jatkuminen metsäteollisuuden ehdoilla. Rauhaa ei kuitenkaan saavuteta yhden osapuolen sanelulla.
Toisin kuin Vanhanen antaa ymmärtää, Suomessa on poikkeuksellisen laadukasta ympäristötutkimusta ja -seurantaa. Ongelma ei ole se, ettemme tietäisi metsänkäytön ympäristövaikutuksia tai keinoja niiden vähentämiseksi. Ongelma on, että metsäteollisuudella ei näytä olevan todellista halua muuttaa metsänkäyttöä kestävämmäksi.
Lupaavaa metsärauhan saavuttamisen kannalta on, että eri tavoitteiden yhdistäminen on mahdollista. Meillä on tietoa ja osaamista niin ympäristö- ja ilmastoystävällisemmistä metsänkäsittelytavoista kuin uudenlaisista tuotteista. Rohkaisevaa on myös esimerkiksi tuore selvitys hiilinielujen kasvattamismahdollisuuksista. Se osoittaa, että nielujen kasvattaminen vahvistaa myös talouskasvua ja metsätalouden kestävyyttä, lisäksi se luo metsänomistajille uusia ansaintamahdollisuuksia.
Metsärauha vaatii vastuullista uudistumista, joka pohjaa tutkittuun tietoon. Siihen päästään vain avoimella ja reilulla päätöksenteolla, johon kansalaiset voivat vaikuttaa. Todellinen metsärauha yhteensovittaa luonnon, elinkeinot ja yhteisen vastuun tulevaisuudestamme.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Maaseudun tulevaisuus -lehdessä vieraskolumnina 17.9.2025.