Luomutuotannon hyödyt ovat kiistattomia. Torjunta-aineiden ja keinotekoisten lannoitteiden välttäminen edistää luonnon monimuotoisuutta ja parantaa ekosysteemien tilaa. Ravinteiden kierrätys ja biologinen typensidonta parantavat maaperän rakennetta ja vähentävät vesistöjen rehevöitymistä. Uudistavalla viljelyllä saadaan sidottua hiiltä maaperään. Luomueläimillä on luonnollisemmat elinolot ja enemmän tilaa, jolloin eläinten hyvinvointi paranee.
Suomen terveydenhoitojärjestelmä perustuu laadukkaisiin julkisiin palveluihin ja kaikkien mahdollisuuteen saada hoitoa yhdenvertaisesti. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän poliittisen taistelun tulos.
Suomalainen elävä kulttuuri on aina ollut tärkeä osa kansamme hengissä pysymistä. Kulttuuriperinnön kautta välittyy tähän päivään tarinoita, merkityksiä ja tottumuksia, joista tunnistamme itsemme ja joista kasvaa juuremme. Kulttuuriperintö ympäröi meitä kaupungeissa ja taajamissa, luonnonmaisemissa ja arkeologisissa kohteissa.
Metsässä yhdistyy monta asiaa. Se tuo taloudellista ja henkistä hyvinvointia. Se on elinympäristö lukuisille eliölajeille. Metsät sitovat ja varastoivat hiiltä ilmakehästä. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta. Metsillä ja niiden käsittelyllä on iso vaikutus vesistöihin.
Ruokakurssi ikäihmisille, auttava puhelin, ruskaretki, kuoroilta, vesijumppa, kyläfestarit, infoilta sydänsairauksista, kesäteatteri, lasten jalkapallotreenit, kohtaamiskahvila, digineuvonta… Kaikesta tästä ja paljosta muusta kiitos järjestöille. Väitän, että meistä jokainen on saanut nauttia järjestöjen toiminnasta jossain muodossa. Niiden ansiosta toimintaa löytyy syrjemmältäkin ja pienituloisimmillakin on mahdollisuus osallistua.
Raakkutuho ja siitä seurannut jälkipyykki on tehnyt näkyväksi, ettei toiminta suomalaisessa luonnossa ole niin vastuullista, kuin metsäala on antanut ymmärtää. Tästä on langennut alan kaikkien toimijoiden ylle pitkä varjo, josta joutuvat kärsimään myös vastuullisesti ympäristöasiansa hoitavat.
Olemme täysin riippuvaisia luonnosta – siksi luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä on meille merkitystä. Emme pääse luontokatoa pakoon.
Ihmiskunnan varallisuus on synnytetty ja kasvatettu luonnon kustannuksella. Kulutuksemme on jo pitkään ylittänyt luonnon kantokyvyn. Siitä seuraa vääjäämättä hyvinvointimme lasku, kun luonnosta saatavat tavarat ja palvelut eivät enää riitä tukemaan luonnosta riippuvaa talouttamme. Luontokadon myötä heikkenevät myös luonnon merkittävät hyvinvointi-, terveys- ja virkistysvaikutukset.
”Mitään suurta ei saa yrittämättä”, toteaa selvityshenkilö Esa Härmälä Palokinkoskien ennallistamisen toteuttamista koskevassa raportissaan. Raportissa suositellaan padon purkamista ja laajan koskialueen ennallistamista. Tämä palauttaisi vaelluskalojen luontaisen yhteyden Heinäveden ja Juojärven reittien välillä, mahdollistaisi laajat poikastuotantoalueet ja loisi eteläisen Suomen pisimmän vapaan koskijakson.
Suomelle on valittu uusi presidentti, Alexander Stubb, joka aloittaa työnsä maaliskuun alussa. Toisen kierroksen vaali oli historiallisen tiukka: Pekka Haavisto hävisi pienemmällä erolla presidentin kansanäänestyksen historiassa.
YK:n ilmastokokouksessa hyväksyttiin päätöslauselma, jossa mainitaan ensimmäistä kertaa siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämä on historiallinen päätöslauselma. Päätökseen jäi parantamisen varaa: olisi tarvittu velvoittava linjaus fossiilisista luopumisesta selkeällä deadlinella, sillä toimilla on kiire.