Vihreät haluaa rakentaa menestyvää Suomea, joka kantaa vastuuta ympäristöstä, ihmisistä ja taloudesta.
Me kaikki jaamme tavoitteet julkisen talouden vahvistamisesta, Suomen saamisesta kestävän kasvun uralle ja velkaantumisen taittumisesta. Kyse on siitä, miten se tehdään.
Suomen terveydenhoitojärjestelmä perustuu laadukkaisiin julkisiin palveluihin ja kaikkien mahdollisuuteen saada hoitoa yhdenvertaisesti. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkän poliittisen taistelun tulos.
Suomalainen elävä kulttuuri on aina ollut tärkeä osa kansamme hengissä pysymistä. Kulttuuriperinnön kautta välittyy tähän päivään tarinoita, merkityksiä ja tottumuksia, joista tunnistamme itsemme ja joista kasvaa juuremme. Kulttuuriperintö ympäröi meitä kaupungeissa ja taajamissa, luonnonmaisemissa ja arkeologisissa kohteissa.
Hyvä kunniapuheenjohtaja, arvoisat veteraanikansanedustajat ja kutsuvieraat, hyvät luonnonystävät.
Vuodesta 1979 toiminut eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä on ollut tärkeä vaikuttaja siinä työssä, mitä tässä talossa on tehty luonnon eteen vuosikymmenten ajan. Luonnonystävät eri puolueista ovat löytäneet ryhmästä kumppaneita yhteisten ympäristötavoitteiden edistämiseksi.
Metsässä yhdistyy monta asiaa. Se tuo taloudellista ja henkistä hyvinvointia. Se on elinympäristö lukuisille eliölajeille. Metsät sitovat ja varastoivat hiiltä ilmakehästä. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta. Metsillä ja niiden käsittelyllä on iso vaikutus vesistöihin.
Ruokakurssi ikäihmisille, auttava puhelin, ruskaretki, kuoroilta, vesijumppa, kyläfestarit, infoilta sydänsairauksista, kesäteatteri, lasten jalkapallotreenit, kohtaamiskahvila, digineuvonta… Kaikesta tästä ja paljosta muusta kiitos järjestöille. Väitän, että meistä jokainen on saanut nauttia järjestöjen toiminnasta jossain muodossa. Niiden ansiosta toimintaa löytyy syrjemmältäkin ja pienituloisimmillakin on mahdollisuus osallistua.
Raakkutuho ja siitä seurannut jälkipyykki on tehnyt näkyväksi, ettei toiminta suomalaisessa luonnossa ole niin vastuullista, kuin metsäala on antanut ymmärtää. Tästä on langennut alan kaikkien toimijoiden ylle pitkä varjo, josta joutuvat kärsimään myös vastuullisesti ympäristöasiansa hoitavat.
Olemme täysin riippuvaisia luonnosta – siksi luonnon monimuotoisuuden heikkenemisellä on meille merkitystä. Emme pääse luontokatoa pakoon.
Ihmiskunnan varallisuus on synnytetty ja kasvatettu luonnon kustannuksella. Kulutuksemme on jo pitkään ylittänyt luonnon kantokyvyn. Siitä seuraa vääjäämättä hyvinvointimme lasku, kun luonnosta saatavat tavarat ja palvelut eivät enää riitä tukemaan luonnosta riippuvaa talouttamme. Luontokadon myötä heikkenevät myös luonnon merkittävät hyvinvointi-, terveys- ja virkistysvaikutukset.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on vierailullut tänään Viiankiaavan luonnonsuojelualueella, jonne on suunnitteilla Sakatin kaivoshanke. Mediatietojen mukaan ministeri Mykkäsen kannanotoista ilmeni myötämielisyys kaivoshanketta ja sen vaatimaa Natura-poikkeuslupaa kohtaan, vaikkei hän ottanut asiaan suoraan kantaa. Ministeri perusteli kaivoshanketta Euroopan vihreällä siirtymällä ja Suomen malmivarantojen roolilla siinä.
Puhtaat vedet ovat korvaamaton rikkaus. Silti vesiensuojelun parantamisen sijaan Orpon hallitus on valmis heikentämään vesien tilaa. Jo hallitusohjelmassaan se leikkasi vesiensuojelun rahoituksen kolmasosaan edellisen hallituksen tasosta. Käytännössä leikkaus on vielä suurempi, sillä samalla menetetään vesiensuojeluavustusten omarahoitusosuus, jonka muut tahot ovat maksaneet.
Epävakaassa maailmassa tarvitaan visiota sellaisesta Euroopasta ja unionista, joka mahdollistaa jokaiselle hyvän ja turvallisen elämän. Tämä vaatii periksiantamatonta työtä yhteisten arvojemme puolesta. Yksi niistä on tasa-arvo.
Järjestin kansanedustaja ja ulkopolitiikan konkarin Pekka Haaviston kanssa keskustelun Vihreästä ulkopolitiikasta. EU on tärkeä toimija Suomen turvallisuudessa, ja tulevaisuudessa Euroopan rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa korostuu entisestään. Miltä näyttää vihreä EU:n ulkopolitiikka Suomen näkökulmasta?
Orpon hallitus on valinnut talouspolitiikan linjan, jolla syvennetään eriarvoisuutta: työllisyystoimia, jotka vaikeuttavat työn saamista, maahanmuuttopolitiikan, joka vaikeuttaa osaajapulaa, sosiaali- ja terveyspolitiikan linjan, jossa julkista terveydenhuoltoa rapautetaan. Me vihreät uudistaisimme taloutta, niin että se mahtuu yhden planeetan rajoihin. Huolehtisimme sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vahvistaisimme osaamista.
Kesäkuun europarlamenttivaalit ovat jo ovella. Vaalikeskustelu maataloudesta loistaa poissaolollaan, vaikka uudelle parlamenttikaudelle osuu nykyisen CAP-kauden loppuun viennin lisäksi seuraavan kauden valmistelu. EU:n maatalouden tukipolitiikkaa on yksinkertaistettava viljelijäystävällisemmäksi. Samalla viljelijöitä on autettava vahvemmin maatalouden luonto- ja ilmastotyössä. Riippuvuutta hyökkäyssotaa käyvään Venäjään on vähennettävä esimerkiksi lannoiteraaka-aineiden osalta.
Metsien sanotaan yhdistävän meitä suomalaisia, mutta liian usein keskustelu niiden käytöstä ja suojelusta jakaa meitä. Olisikin mietittävä vakavasti voisiko laajalla, yliparlamentaarisella joukolla etsiä yhteisiä pitkän tähtäimen tavoitteita metsäluonnon tilan parantamiselle ja kestävälle hyödyntämiselle.
Eduskunta keskusteli Keskustan jättämästä välikysymyksestä hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta. Pidin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron keskustelussa, ja esitin hallitukselle epäluottamusta. Alla puheeni.
Neljä viidestä maanviljelijästä kertoo, että luonnon monimuotoisuus on heille tärkeää. Tulos ei ole yllätys. Mitä monimuotoisempi luonto, sen enemmän se hyödyttää myös viljelijää. Esimerkiksi pörriäiset tarjoavat pölytystä, kosteikko tulvasuojelua ja petohyönteiset ja linnut pitävät tuhohyönteisten kantoja kurissa.
Epävakaassa maailmassa tarvitsemme vakaata EU:ta, se on erityisesti Suomen kaltaisen pienen maan etu. Globaaleihin haasteisiin tarvitaan vahvoja globaaleja toimijoita, jotka ohjaavat koko maailmaa. EU:n päästökauppa on tästä hyvä esimerkki: vastaava järjestelmä on levinnyt EU:n ulkopuolella niin, että se kattaa jo neljänneksen kaikista maailman ilmastopäästöistä, vaikka EU:n omat päästöt ovat alle seitsemän prosenttia. Onkin erityisen valitettavaa, että Suomi oli mukana kaatamassa yritysvastuudirektiiviä, joka olisi vastaavanlaisesti asettanut ehtoja reilummalle yritystoiminnalle, mikä olisi ollut suomalaisten yritysten kilpailuetu.
Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta ja kuluteta jatkuvasti lisää, vaan hyödynnetään jo käytössä olevien tuotteiden arvo mahdollisimman pitkään. Lineaarisen kulutus- ja tuotantotavan sijaan pyritään suljettuun kiertoon, jossa materiaalit palaavat tuotteista aina uudelleen raaka-aineeksi.
”Mitään suurta ei saa yrittämättä”, toteaa selvityshenkilö Esa Härmälä Palokinkoskien ennallistamisen toteuttamista koskevassa raportissaan. Raportissa suositellaan padon purkamista ja laajan koskialueen ennallistamista. Tämä palauttaisi vaelluskalojen luontaisen yhteyden Heinäveden ja Juojärven reittien välillä, mahdollistaisi laajat poikastuotantoalueet ja loisi eteläisen Suomen pisimmän vapaan koskijakson.
Suomelle on valittu uusi presidentti, Alexander Stubb, joka aloittaa työnsä maaliskuun alussa. Toisen kierroksen vaali oli historiallisen tiukka: Pekka Haavisto hävisi pienemmällä erolla presidentin kansanäänestyksen historiassa.
Presidentinvaalien ennakkoäänestys on käynnistynyt tänään. Vajaan kuukauden päästä uusi tasavallan presidentti on jo valittu.
Presidentinvaali on ennen kaikkea henkilövaali. Tätä korostaa myös se, että presidentti luopuu puolueen jäsenyydestä valituksi tultuaan. Näissä vaaleissa henkilövaali on korostunut jo ehdokasasettelussa, kun ehdokasasettelussa on puolueiden rinnalla käytetty kannatusyhdistyksiä. Eihän kukaan ehdokas karvoistaan pääse, mutta omaa puoluetta laajemman tuen etsiminen alusta asti kertoo vahvasta halusta toimia koko kansan presidenttinä.
YK:n ilmastokokouksessa hyväksyttiin päätöslauselma, jossa mainitaan ensimmäistä kertaa siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista. Tämä on historiallinen päätöslauselma. Päätökseen jäi parantamisen varaa: olisi tarvittu velvoittava linjaus fossiilisista luopumisesta selkeällä deadlinella, sillä toimilla on kiire.
Vihreät esittää itäiselle Suomelle investointipakettia, jolla vahvistetaan alueen saavutettavuutta, yritysten elinvoimaisuutta, korkeaa osaamistasoa sekä vihreän siirtymän investointeja. Investointipaketti on osa Vihreiden vaihtoehtobudjettia.
Eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän kannanotto 17.11.2023.
Hallituksen vuoden 2024 valtion talousarvioesityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmä haluaa nostaa esiin suomalaisen luonnon merkityksen kansallisomaisuutena, josta huolehtiminen on yhteinen velvollisuutemme. Luontokatoa ei Suomessa ole onnistuttu pysäyttämään, vaan se jatkuu.
Puhuttaessa suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta katse kääntyy usein metsiin. Ei ihme, sillä metsät peittävät maa-alastamme yli neljä viidesosaa ja metsien käyttö on voimakasta. Suuri osa lajeistamme elää metsässä ja muutokset metsien rakenteessa heijastuvat niiden elinmahdollisuuksiin. Uhanalaisista lajeistamme kolmannes onkin metsien lajeja.
Vihreät kansanedustajat Tiina Elo, Inka Hopsu ja Krista Mikkonen kritisoivat 300 ilveksen kaatoon myönnettyjä poikkeuslupia. Edustajat jättivät asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.
Arvoisa puhemies!
Budjettikirja kertoo laatijansa arvoista. Se, mihin eurot suunnataan, on paljon paljastavampaa kuin sanat, joita hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Orpo—Purran hallituksen arvomaailma on kova. Se on päättänyt leikata jo valmiiksi heikossa asemassa olevilta ja pienillä tuloilla sinnitteleviltä samanaikaisesti, kun se vahvistaa hyvin toimeentulevien asemaa. Hallitus sanoo haluavansa turvata hyvinvointiyhteiskunnan tuleville sukupolville, mutta todellisuudessa se vie lapsilta ja nuorilta hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkon. Lapsiköyhyys syvenee ja kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevilta nuorilta leikataan palveluista. Samalla se luo yhä useammalle nuorelle näköalattomuutta.
Kuluva viikko on yksi syksyn kiireisimmistä eduskunnassa. Keltaiset budjettikirjat jaettiin perjantaina täysistuntosaliin ja kuluva viikko keskustellaan tiiviisti valtion ensi vuoden talousarviosta.
Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen ja Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio ovat huolestuneita Suomen tekemästä ympäristötukia koskevasta sopimustulkinnasta, joka vaarantaa arvokkaiden perinneympäristöjen säilymisen. Perinnebiotoopeissa elää paljon uhanalaisia lajeja ja ne ovat arvokkaita maisemakohteita.
Tänään vietetään eurooppalaista luomupäivää. Luomutuotannossa panostetaan eläinten hyvinvointiin ja sen päästöt vesistöihin ja ilmastoon ovat tavanomaista maataloutta pienemmät. Luomu myös lisää omavaraisuutta, kun ei tarvitse turvautua ulkomailta tuotuihin torjunta-aineisiin ja fossiilisiin lannoitteisiin.
Kiertotalous on avainasemassa siirtymässä kohti kestävämpää talousjärjestelmää. Kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja kuten osaamisen lisäämistä, kierrätysmateriaalin käyttöä paremmin mahdollistavaa lainsäädäntöä, taloudellisia ohjauskeinoja ja kierrätysvelvoitteita. Hallitusohjelmassa on kauniita kirjauksia kiertotalouden edistämisestä, mutta konkreettiset esitykset jäävät uupumaan.
Vietin Suomen luonnon päivää Heinäveden Palokissa. Pieneen kylään kokoontui parisataa ihmistä – kyläläisiä, mökkiläisiä, kalastajia, paikallisia yrittäjiä ja luonnonsuojelijoita. Kaikkien toiveena on Palokin koskien ennallistaminen.
Kuluneen kesän uutisia hallitsivat perussuomalaisten rasistiset kannanotot, niistä seurannut hallituskriisi sekä laaja keskustelu demokratian tilasta ja toisaalta valtaapitävien vastuusta. Opposition välikysymyksen välttääkseen pääministeri Orpo päätti antaa tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, niin sanotun rasismin vastaisen tiedonannon. Sillä hallitus haluaa vakuuttaa, että ei katso rasismia läpi sormien.
Olemme jälleen saaneet lukea uutisia siitä, mitä maapallon kuumentuminen aiheuttaa. Lämpöennätykset ovat rikkoutuneet maalla ja merellä, voimistuneet sään ääri-ilmiöt ovat lisänneet rajuilmoja, tulvia, kuivuutta ja metsäpaloja.