Pärjäisitkö häiriötilanteessa?

Turvallisuusympäristömme on muuttunut tänä keväänä merkittävästi. Sen myötä riski erilaisiin häiriötilanteisiin, mukaan lukien vieraan valtion vihamieliset vaikuttamisyritykset, on kohonnut.

Viranomaisemme ovat hyvin varautuneet erilaisiin turvallisuusuhkiin. Eri tilanteita varten on suunnitelmat ja niitä on harjoiteltu. Viranomaiset huolehtivat turvallisuudestamme kellon ympäri, vaikkei kaikista yksityiskohdista kerrota julkisuuteen. 

Emme vielä tiedä, millä kaikilla tavoilla Ukrainan sota vaikuttaa Suomeen. Siksi viisas on valppaana ja varautuu. Hallitus onkin tänä keväänä panostanut merkittävästi turvallisuuteen. Maanpuolustukseen osoitettujen lisäresurssien ohella satsauksia on tehty esimerkiksi rajaturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen ja väestönsuojeluun.  

Turvallisuuden tunne rakentuu kuitenkin paljon muustakin kuin viranomaisten toiminnasta. Turvallisuus on yhteinen asia ja meistä jokainen on siinä tärkeä lenkki. 

Kotitalouksien varautumisen avainsana on kotivara. Suositusten mukaan jokaisella tulisi olla kotona tarpeeksi ruokaa, vettä ja esimerkiksi lääkkeitä, jotta pärjää ainakin 72 tuntia omin avuin, jos yhteiskunnan palvelut häiriintyvät.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön kyselyn mukaan lähes miljoona suomalaista on täydentänyt kotivaraansa tänä keväänä ja jo kaksi miljoonaa suomalaista on kuullut 72 tunnin varautumissuosituksesta. Kehotan loppujakin suomalaisia tarkistamaan oman kotitalouden varautumisen tilanteen. Erilaiset häiriötilanteet voivat yleistyä turvallisuusympäristön muutoksen lisäksi myös ilmastokriisin lisäämien sään ääri-ilmiöiden vuoksi.

Varautumisen merkitys on ymmärretty perinteisesti hyvin maaseudulla. Ruokaa ja muita tarpeita on totuttu pitkien etäisyyksien vuoksi varaamaan pidemmäksi aikaa. Usein myös oma kaivo ja tulisija helpottavat varautumista ja naapuriapu toimii. 

Harvaan asutuilla alueilla turvallisuuden tunne voi olla kaupunkeja korkeampi, mutta huolta kannetaan erityisesti turvallisuuspalveluita tuottavien viranomaisten läsnäolosta. Hallituksessa olemme korostaneet viranomaisten läsnäolon ja näkyvyyden tärkeyttä kaikkialla Suomessa.

Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien ylläpitämä paloasemaverkko on ympäri maan kattava. Myös väestönsuojelussa haja- ja harvaan asuttujen alueiden piirteet on otettu huomioon. Vaikka väestönsuojat ovat pääosin kaupungeissa, kattavat väestönsuojelutoimet koko Suomen. Vakavan paikan tullen ihmisiä informoidaan vaarasta ja siirretään tarvittaessa väliaikaisesti turvallisempaan paikkaan.

Jokaisen on hyvä varautua myös informaatio- ja kybervaikuttamiseen. Ota verkossa oleviin palveluihin kirjautuessa käyttöön monivaiheinen tunnistautuminen ja tarkista sosiaalisessa mediassa tiedonlähde ennen sen jakamista eteenpäin. Yhteiskunnan jakolinjoja syventävää vastakkainasettelua ei pidä ruokkia.

Vaikka suomalaisten turvallisuuden tunne on tänä keväänä horjunut, elämme edelleen yhdessä maailman turvallisimmista maista. Niin rajoillamme kuin niiden sisällä on rauhallista. Suomessa luotetaan viranomaisiin ja kanssaihmisiin. Tämä luottamus on varautumisemme perusta, josta on pidettävä kiinni jatkossakin.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 25.5.2022.