Nato parantaa kriisinkestävyyttä

Suomen Nato-keskustelu on tänä keväänä keskittynyt ennen kaikkea sotilaalliseen turvaan. Sitä jäsenyys Suomelle antaakin. Vähemmälle huomiolle ovat kuitenkin jääneet jäsenyyden muut vaikutukset. Turvallisuus on paljon muutakin kuin aseellista toimintaa.

Vaikka Nato on ollut aiemmin lähinnä sotilaallinen puolustusliitto, ovat sen agendalle hiljattain nousseet vahvemmin myös jäsenmaiden siviilivalmiuden ja kriisinkestävyyden parantaminen. Tästä yksi osoitus on se, että Natolle perustettiin toukokuussa uusi relisienssikomitea ohjaamaan kriisinkestävyyden vahvistamista.

Kriisinkestävyydellä eli resilienssillä tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä vastustaa ja toipua häiriöistä, kuten luonnonkatastrofeista, kriittisen infrastruktuurin häiriöistä ja aseellisista hyökkäyksistä. Kriisinsietokyvyn kannalta olennaista on yhteiskunnan toiminta kokonaisuudessaan, ei vain sen asevoimat.

Vakavimmissakin kriisitilanteissa sotilaallinen suorityskyky tarvitsee tuekseen siviilitoimintaa, kuten palo- ja pelastustoimea, viestiyhteyksiä sekä logistiikkaa. Tämä on nähty viimeisimpänä myös Ukrainassa. Puhdas vesi, energia, ruoka ja tänä päivänä myös tietoliikenneyhteydet ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeitä.

Nato edellyttää kaikilta sen jäsenmailta jatkuvaa siviilipuolen suorituskykyjen kehittämistä. Suomen Nato-jäsenyydellä tulee siksi olemaan vaikutuksia turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtivien viranomaisten toimintaan myös sisäministeriön hallinnonalalla.

Suomen on vastattava Nato-jäsenyyden vaatimuksiin etupainotteisesti. Olemme onneksi jo tähän mennessä osallistuneet aktiivisesti Naton siviilivalmius- ja kriisinkestävyystyöhön puolustusliiton rauhankumppanina, ja yhteistyö tulee jäsenyyden myötä syvenemään entisestään.

Kriisinkestävyys on aiempaa laajemmassa roolissa myös Naton uudessa strategisessa konseptissa, joka hyväksyttiin juuri päättyneessä Naton Madridin huippukokouksessa. Asiakirjassa kriisinkestävyys on nostettu tekstiin osaksi kaikkia keskeisiä toimintoja, ei vain yhdeksi irralliseksi teemaksi.

On tärkeää, että turvallisuus ymmärretään nykyään kokonaisvaltaisesti, sillä myös turvallisuusuhat ovat monipuolistuneet. Viime vuosina maailmaa koetellut koronapandemia on vain yksi esimerkki: samaan aikaan keskusteluun ovat nousseet uudet hybridi- ja kyberuhat, jotka hämärtävät sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen rajaa.

Uudet uhat eivät ole poistaneet vanhoja uhkia. Naton uusitussa strategisessa konseptissa todetaan, että myös ilmastonmuutos vaikuttaa turvallisuuteemme. Ilmaston lämpeneminen lisää esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä ja metsäpaloja, jotka voivat iskeä myös muiden kriisien ollessa päällä.

Vaikka varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin on Suomessa ollut perinteisesti hyvällä tasolla ja esimerkiksi väestönsuojelutoiminnastamme tullaan oppimaan ulkomaita myöten, tulee Nato-jäsenyys vahvistamaan kriisinkestävyyttämme entisestään. Se on tärkeää, sillä turvallisuusympäristömme on muuttunut perusteellisesti. Suomi piti Nato-option pitkään auki ja nyt oli oikea aika käyttää se.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 20.7.2022.