Katse on käännettävä Itä-Suomeen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut maailmaa. Elämme nyt uudenlaista aikaa, jonka vaikutukset heijastuvat monella tapaa Itä-Suomeen.

Ensimmäisenä katse kääntyi rajaturvallisuuteen. Tällä hetkellä yhteistyö Venäjän rajanviranomaisten kesken sujuu hyvin, kuten ennenkin. On kuitenkin syytä varautua toisenlaiseenkin tilanteeseen.

Hallitus on päättänyt mittavista satsauksista rajan suorituskyvyn vahvistamiseksi. Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneet uusitaan, rajavartioiden määrää nostetaan sadalla hengellä, teknisten valvontalaitteiden päivityksiä aikaistetaan ja muuta kalustoa vahvistetaan. Jo aiemmin hallitus oli tehnyt investointipäätökset kahdesta uudesta ulkovartiolaivasta.

Rajavartiolain muutoksilla varmistetaan, että raja-asema voidaan sulkea, rajaliikennettä rajoittaa ja turvapaikanhaku keskittää toisaalle tilanteen niin vaatiessa. Lakimuutoksilla mahdollistetaan myös rajaesteiden rakentaminen. Keskusteluun on noussut raja-alueen osittainen aitaaminen. Asia on selvityksen alla, ja päätökset siitä tehdään myöhemmin.

Itäiset maakunnat kärsivät tilanteesta maan keskiarvoa enemmän.

Virallisen yhteistyön katkaiseminen ja Venäjälle asetetut pakotteet osuvat Itä-Suomeen muuta maata kovemmin. Vaikka vain viisi prosenttia Suomen viennistä suuntautuu Venäjälle, itäiset maakunnat kärsivät tilanteesta maan keskiarvoa enemmän. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan viennistä Venäjän osuus on yhdeksän prosenttia.

Tuonnin rajoitukset vaikuttavat puolestaan teollisuuden raaka-ainevirtoihin. Itä-Suomessa on oltava tarkkana, ettei tuontipuuta korvata hakkuumäärien kasvattamisella. Se olisi lyhytnäköistä heikentäen niin metsäluonnon monimuotoisuutta kuin luontomatkailun edellytyksiä – juuri nyt kun olisi saatava uusia matkailijoita venäläisten paluun ollessa kysymysmerkki.

EU:n raja-alueohjelmayhteistyö Venäjän kanssa on katkaistu. Se tarkoittaa rahoituksen merkittävää vähentymistä rajamaakuntien kehittämiseen. On varmistettava, että EU suuntaa vastaavat rahat jatkossakin Itä-Suomeen eivätkä miljoonat valu muualle maahan.

Vaikka pakotteet eivät kohdistu Saimaan kanavaan, niin käytännössä nykytilanne on tarkoittanut liikenteen katkeamista. Se on jo johtanut logistiikkakustannusten nousuun.

Saimaan kanavan peruskorjaukseen varatut miljoonat on nyt kohdistettava Itä-Suomen raidehankkeisiin. On aika vauhdittaa Karjalan ja Savon ratojen parantamista. Näin tavarakuljetukset saadaan raiteille kumipyörien sijaan ja matka-aika Helsinkiin lyhenee.

Nyt katse on käännettävä Itä-Suomen tulevaisuuden elinvoiman varmistamiseen. Se on koko maan yhteinen asia. Uutta elinvoimaa ei synny ilman osaamista. Siksi on entistä tärkeämpää huolehtia myös alueen korkeakoulutuksen edellytyksistä.

Teksti on julkaistu Savon Sanomissa ja Karjalaisessa 25.5.2022.